ANSIOLUETTELO Viola Heistonen Kuohurinne 1C 46 01600 Vantaa puhelin: 044 291 4582 sähköposti: viola.heistonenelisanet.fi Henkilötiedot Syntymäaika: 6.3.1936 Syntymäpaikkakunta: Pohjois-Inkeri / Lempaalan kunta, Oinaalan kylä Asuinpaikkakunta: Vantaa 7.11.1990 alkaen Elämänkerta Lapsuus Piiritetystä Leningradista syksyllä 1941 perheemme evakuoitiin Uralille Udmurtiaan, jossa asuimme 4 vuotta. Ensimmäinen Aapiseni Uralilla oli äitini virsikirja, josta opin suomenkieliset goottiset kirjaimet ja opin lukemaan ja veisaamaan virsiä. Puhuin viiden vuoden ikään asti pelkkää suomea. Opin nopeasti puhumaan udmurttia ja koulunkin aloitin vuonna 1944 Udmurtissa, mutta venäjän Sodan päättyessä pääsimme kotikunnille, muttei ollut mitään jäljellä meidän Oinaalan kylästämme, emmekä saaneet lupaa pysähtyäkään sinne. Viranomaiset siirsivät meidät Viroon, jossa opin puhumaan viron kieltä ja kävin koulua siellä noin 1,5 vuotta. Sitten tuli käsky muuttaa Virostakin pois ja inkeriläiset siirrettiin Pihkovan alueelle metsätöihin, jonka aikana jouduimme vaihtamaan useamman kerran asuinpaikkaa. Jouduimme asumaan parakeissa ja jopa maakuopissa. Koulutus Varttuessani halusin lähteä opiskelemaan, mutta ei ollut lupaa hakeutua esim. Leningradiin tai muihin isoihin kaupunkeihin keskellä Venäjää. Nuorten inkeriläisten tyttöjen seurassa syksyllä 1952 lähdimme 1000 km:n päähän äideistämme Arkhangeliin, jossa hakeuduimme yhdessä ammattiopistoon kaupan ja merkonomin kou1utukseen. Aloitin siellä luistelun harrastamisen. Ammattiopiston liikunnan opettaja huomasi minussa "luistelijan ainesta" ja kannusti siinä minua. Harrastin pikaluistelua noin 15 vuotta ja menestyinkin mukavasti juniori- ja ylioppilaitten joukossa. Jatkoin opiskelua Arkhangelin Pedagogisessa korkeakoulussa, josta valmistuin vuonna 1959 kandidaatiksi, aineinani ihmisen anatomia ja fysiologia ja liikunnan kasvatus. 2012-07-05-10-53-43-01 Opiskelun aikana olin jo kiinnostunut tutkimustyöstä, joka liittyi ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan ja urheilusuorituksiin. Tyilura Vuonna 1959 aloitin työurani merimiesten kaupungissa jäämeren rannikolla Severodvinskissa, jossa olin lasten ja nuorten luistelukoulun valmentajana. Luistelusaavutusten ansiosta minulle tarjottiin vuonna 1961 työtä Valkovenäjän pääkaupungissa Minskin polyteknisessä korkeakoulussa. Vuonna 1966 hakeuduin töihin Minskin Yliopistoon, jossa jatkoin myös tutkimustöitä. Edustin Valkovenäjää luisteluseurassa muutamia vuosia. Hakeuduin myös oppaan koulutukseen ja vapaa-aikoina harrastin opastusta Minskissä. Haaveilin aina pääsystä lähemmäksi "kotiseutua", joten muutin vuonna 1971 Valkovenäjältä Leningradin alueelle Hatsinaan, jossa työskentelin opettajana ja liikunnan osaston johtajana pedagogisessa ammattikoulussa ja myöhemmin luistelukoulun varajohtajana ja valmentaj ana. Vuonna 1980 hakeuduin Leningradin Intourist-matkatoimistoon koulutukseen, jonka sain Leningradissa ja Moskovassa. Olin hyväksytty Intouristin suomenkieliseksi oppaaksi. Otin vastaan suomalaisia turisteja ja esittelin heille Leningradin nähtävyyksiä ja olin matkaoppaana myös muihin turistikohteisiin Neuvostoliitossa. Hatsinassa olin perustamassa v, 1988 - 1989 Inkerinliittoa, jossa viimeaikoina työskentelin aktiivisesti ja osallistuin tapahtumiin, jotka liittyivät Inkerin kirkon elvyttämiseen. Lauloin inkeriläisten kuorossa, joka esiintyi Jumalan palveluksissa. Pidin Hatsinan kulttuuritalolla suomenkielisiä kursseja inkeriläisille ja järjestin pienen lauluryhmän opiskelijoista ja esiinnyimme esim. vuonna 1991 juhannusjuhlissa Tuutarissa. Suomen vuodet Muutin Suomeen 7.11.1990 ja samana päivänä aloitin työt siivoojana Lindströmin siivousfirmassa. Hain kovasti koulutustani vastaavaa työtä opettajana tai turistioppaana, mutta inkerinsuomalaisena paluumuuttajana työtä en saanut. Työsuhteeni päättyi pyynnöstäni, koska ryhdyin lähiomaiselleni omaishoitajaksi. 01in 4 vuotta kehitysvammaisen lähiomaiseni palkattomana omaishoitajana, koska en tiennyt, että siitä saisi palkkaa, eikä viranomaiset sellaisesta kertoneetkaan mitään. Toimin tällä hetkellä lähiomaiseni edunvalvojana. 2012-07-05-10-55-24-01 1 Kehitysvammaisen lähiomaiseni hoitoa järjestellessäni olen tutustunut perusteellisesti kolmeen kehitysvammaisten hoitolaitoksen toimintaan, sekä useampaan kehitysvammaisille ja autistisille tarkoitettuun asumisyksikköön. Kehitysvammaisten harjaantumisopetukseen, sekä toisen asteen erityisopetukseen ja myös työtoimintaan olen paneutunut. Samoin kuntakohtaiset, sekä erityishuoltopiirin kehitysvammapalvelut ovat hyvin tuttuja. Kokemusteni ja havaintojeni perusteella voin todeta, että Suomen kehitysvammahuollon toiminnoissa ja toimintakulttuurissa olisi paljon kehitettävää. Olen valittu Vantaan Asperger- ja autistien ry: n johtokuntaan v. 2006. Edunvalvojan tehtävän lisäksi olen ollut aktiivisesti yhteiskunnan vapaaehtoistoiminnassa. Olen saanut vapaaehtoistyöntekijän koulutuksen, jonka ovat järjestäneet Vantaankosken seurakunnan diakoniatyöntekij ät. Olen ol1ut runsaat 3 vuotta vapaaehtoisena vahtimestarina Myyrinkodissa. Kesällä 2004 olin viikon mittaisella rippikoululeirillä ripari-mummona. Olen toiminut aktiivisesti Vantaankosken seurakunnan puutarharyhmässä. Olen hakeutunut vapaaehtoistyöntekijäksi Myyrmäen kirkon kahvilaan, jonka aloitan keväällä. Olen pitänyt lyhyen venäjänkielisen kurssin ystävyysseurakuntien viikolla. Osallistuin aktiivisesti 31.8 - 6.9.2006 Vantaan seurakuntien järjestämään rukouskampanjaan. Toimin aktiivisesti Inkerinmaalla sijaitsevan Mariakodin ystävissä ja olen osallistunut vapaaehtoisena tulkkina Mariakodin hoitohenkilökunnan koulutukseen Suomessa vuonna 2005. Olen toiminut tulkkina ja oppaana Pietarissa vuosina 2005-2006 seurakuntalaisten matkoilla Mariakotiin. Helsingin 1nkeri- kuorossa lauloin useita vuosia ja teimme esiintymismatkoja 1nkerinmaalle, eri puolelle Suomea ja Ruotsiin. Eläkkeensaajien keskusliiton kautta olen saanut tietokoneen vertaisohjaajan koulutuksen ja olen vertaisohjaajana pilottiprojektissa, jonka on tarkoitus aktivoida syrjäytyneet ikäihmiset käyttämään tietokonetta. Olen ol1ut jo kolmella kurssilla vertaisohjaajana Myyrmäen eläkkeensaajien ryhmässä. Äskettäin olen hakeutunut ja saanut koulutuksen Kunnon kulkurit-klubin vetäjäksi, joka oli järjestetty Suomen Ladun, Suomen sydänliiton ja UKK-instituutin yhteistyöllä. Kurssi oli toteutettu myös yhteistyössä Helsingin Sydänpiiri ry:n kanssa. Aikomukseni on järjestää keväällä seniori- kävelyklubin Myyrmäen seurakunnan piirissä. Suomen kansalaisuuden olen saanut 8. päivänä toukokuuta 1998 presidentti Martti Ahtisaaren myöntämänä. |
CV >