IHMISOIKEUDET‎ > ‎Kehitysvammaiset‎ > ‎

2009-01-25 Raution toimintakeskus

UUTISVUOKSI Sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Anu PakarinenT

i Salonen

Autismi Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Aistihavainnot ja niiden tulkinta poikkeavat huomattavasti tavanomaisesta. Autistinen henkilö ajattelee, ymmärtää ja mieltää asioiden merkityksiä ja ympäristöään eri tavalla kuin muut. TyypIllisiå piirteitä: puutteeIlinen tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio, rajoittunut tai stereotyyppinen käytös sekä poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin. Lähde: Autismi- ja

Aspergerliitto ry

Kehitysvammaisten omaiset vain välttämätön paha?

ANU PAKARINEN

ymmärrä asioita? Vai onko

alalle hakeutunut muiden alistamisesta ja vallankäyomaiset ja palvelukotien töstä nauttivia narsisteja? työntekijät ajautuvat valitettavan usein törmäyskurs- RautIon tqimintakeskuksille. Ristiriidat ovat joka- sen toimintaa Leskinen ihpäiväisiä, sanoo Viola Heis- mettelee. tosen perhetuttu, Keski- Pahoinpitelyepäily perusUudenmaan Kehitysvam- tuu tulkin välityksellä tehmaisten tuki ry:n edunval- tyyn tyttärenpojan haastatteluun. voja Pirkko Leskinen. - Mikä on sanojen ja lauKun kehitysvammainen muuttaa vanhempien luota seiden merkitys puhumattoKEHITYSVAMMAISTEN

palvelukotlin, alkaa taistelu,

malle autistille? Hän voi vas-

kuka hänet omistaa, kuka tata aivan eri asiaan kuin kysaa määrätä hänen asiois- sytään. - Puhumatonta autistia ei tåan. Omaisille näytetään saisi tulkita, vaan tulkata. suurin piirtein ovea. - Useimmat tyytyvät tä- Erehtymisen ja manipulaahän, koska pelkäa-vät, mitä vammaiselle tapahtuu. Jos vanhemmat puuttuvat liiaksi asioihin, seuraa pieniä,

tion vaara on suuri. Kehitys- vammaiset haluavat myös miellyttää ja helposti vastaavat toivotulla tavalla.

pieniä sanktioita, joista vammainen itse kärsii.

maahanmuuttajien Viola Heistonen kuvattiln syksyllä, kun hån oli Imatralla kunnallisvaaliehdokkaana. Inkeriläinen paluumuuttaja kertol tuolloin olevansa etenkin vammaisten, vanhusten ja asialla.Sanasota Raution toimintakeskuksen ympärillä saa yhå synkempiä sävyjä.

Raution toimintakeskus epäilee

asukkaan isoäitiä pahoinpitelystä 72-vuotias isoäiti tyrmää väitteet ja pyytää apua kehitysvammaiselle lapsenlapselleen.

ANU PAKARINEN

lystä.

nosta, vaan kehitysvammai-

sen tyttärenpojan kohtalo. Pahoinpitelyepäilyjen varäitiä. Tutkintapyyntö teh- jolla toirnintakeskus hankki tiin 12. tammikuuta, noin hänelle vierailukiellon, ja vuorokausi sen jälkeen, kun myös päivittäiset puhelinautistinen mies oli palannut soitot kiellettiin. Isoäidin

Toimintakeskus epäilee

pahoinpitelystä miehen iso-

toimintakeskukseen viikon- sydäntä särkee, kun hän kuloppulomalta isoäidin luota. vittelee, mitä miehen päässä Poliisille puhelimella jäte- Iiikkuu.

Kun saatoin hänet asunnolleen, silitin ja suukotin poskea, ja hänen kasvonsa olivat aivan siistit.

  • Pojan äiti kuoli viime Viola Heistonen kerrotaan, että miehen oi- vuonna ja isä hylkäsi per-

tyssä tutkintapyynnössä SANASOTA Raution toi-

mintakeskuksen ympärillä keassa poskessa, ohimossa ja heen jo aikoja sitten. Miten korvassa oli mustelmia, ja hänelle on selitetty, ettei isoettä isoäidin epäillään aihe- äitikään enää käy? - Minulla on poj asta suuri tuksen lisäksi kädenvään- uttaneen vammat lyömällä.

jatkuu ja kiihtyy.

Etelä-Suomen lääninhalli-

töön on kutsuttu mukaan myös Imatran poliisi, jolle Isoilti Viola Heistonen, Raution toimintakeskus on 72, on epäilyistä järkyttynyt ,tehnyt tutkintapyynnön au- ja vihainen. tistisen miehen pahoinpiteOma maine ei häntä kiin-

Kehltysvammalsen eris- tuntija tulkltsemaan puhu- seksi mieheksi varttunutta täminen lähimmästä omai- mattoman miehen mielen- tyttärenpoikaansa. Tämän ajoittaisista levottomuus sesta on Heistosen mielestä - Osaan lukea häntä. Rau- kohtauksista on selvitty lauäärinunäisen julmaa. Syytä

hänelle ei koskaan ilmoitetse on kehitysvammaisesta, tu, vaan hän sai tietää pajonka psyyke voi mennä to- hoinpitelyepäilyistä toimitdella sekaisin. Hänet tässä tajan avulla. Paitsi ettå epäilyt ovat tuhotaan. huoli. Miten hän jaksaa? Ky-

loukkaavia, eniten häntä ah- nolleen, silitin ja suukotin distaa mielivalta, jolla tyttä- poskea, ja hänen kasvonsa renpojan asioista on päätet- olivat aivan slistit. Mitään mustelmia ei ollut paitsi poltY. Ongelmat alkoivat pian vessa, ja sekin mustelma oli sen jälkeen, kun mies muut- vanha, muistelee Heistonen ti viime keväänä Raution toi- viikonloppua, jolloin pamintakeskukseen. Lähin hoinpitelyn väitetään tapahomainen ja edunvalvoja tuu- tuneen. pattiin sivuun hoitoa koskevissa asioissa, vaikka iso-äiti' Helstonen kiistää koskaan kokee olevansa paras asian- lyöneenså lähes kaksimetri-

tion toimintakeskuksessa ei ole hänen hyvä olla. Hän ei

halunnut palata sinne viimeiseltä kotilomaltakaan.

  • Kim stoln hänet asun-

lamalla, puhumalla, päätä ja poskea siittämällä, kättä pitelemällä ja hartioita hieromalla. Kokemusta on pikkulapsiajasta Saakka.

  • Tärkeää on myös ohjattu toiminta ja tekeminen, iso-

Äåritapauksissa vanhemmilta on viety jopa tapaamisoikeus tai rajoitettu se

Eräältä äidiltä riistettiin kaikki oikeudet monivanunaiseen lapseensa, kun hän kyseenalaisti tämän kivuliaat leikkaukset.

Äiti saa tavata lastaan tunnin ajan kuukaudessa, valvojan

läsnäollessa. Pirkko Leskinen

  • Äiti saa tavata lastaan Myös Autismi- ja Aspergertunnin ajan kuukaudessa, Iiitossa korostetaan, että yhvalvojan läsnäollessa. Kun den tulkatun haastattelun lapsi joutuu sairaalaan, äidin perusteella ei pidä tehdä kopitää kysyä vierailuun edun- vin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. valvojan lupa.

äiti tietää. - Raution toimintakeskuk- PIrkko LeskIsallå on ausesSa ei ole autismiin liitty- tistinen aikuinen lapsi, jota vää asiantuntemusta, minkä hän itse hoitaa. Hän on seuvuoksi olen halunnut siirrriä rannut kehitysvammaisten hänet Villa Kareliaan. Tämä asioita jo yli 30 vuoden ajan ja se, että seuraan niin tark- ja kertoo, että ristirlidat ovat kaan pojan hoitoa, on kai enemmän sääntö kuin poik-

  • Tulkkaarnalla saadaan uskottavia ja hyviä vastauksia, mutta yhden keskustelukerran perusteella ei pitäisi ryhtyä näin järeisiin toimenpiteisiin, vaan asiaa pitäisi selvittää lisää.

  • Asiaa pitäisi kysyä usealla eri tavalla ja eri ajankohtisyynä siihen, miksi minut keus.

  • Kyse on valtataistelusta: na, jotta minimoidaan hethalutaan nyt pois kuvioista. Heistonen on tehnyt kan- kumpi tietää paremmin kestk vireyStasosta ja sanatelun Etelä-Suomen läänin- vammaisen tarpeet ja toi- muodoista johtuvat väärinhallitukselle Raution toi- veet, palvelukoti vai omai- ymmärrykset.

  • Myös henkilön älyllinen mintakeskuksesta. Lisäks i set. Leskinen ihmettelee, mik- taso vaikuttaa. Mitä alempi hän harkitsee rikosilmoituksen tekernistä. Tärkeintä oli- si omaiset sivuutetaan niin se on, sen suurempi on väärinymmärrysten riski, kersi saada kuitenkin tyttären- mielellään. Koetaanko myös heidät too Iiiton toiminnanjohtaja pojan elämä takaisin norvajaavaltaisiksi, jotka eivät Henrietta Gyllenbögel maalille raiteille.

    .


Comments