UUTISVUOKSI Sunnuntai 25. tammikuuta 2009
Anu PakarinenT
i Salonen
Autismi
Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö.
Aistihavainnot ja niiden
tulkinta poikkeavat huomattavasti tavanomaisesta. Autistinen henkilö ajattelee,
ymmärtää ja mieltää asioiden merkityksiä ja ympäristöään eri tavalla kuin muut.
TyypIllisiå piirteitä: puutteeIlinen tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja
kommunikaatio, rajoittunut tai stereotyyppinen käytös sekä poikkeavat reaktiot
aistiärsykkeisiin.
Lähde: Autismi- ja
Aspergerliitto ry
Kehitysvammaisten omaiset vain välttämätön paha?
ANU PAKARINEN
ymmärrä asioita? Vai onko
alalle hakeutunut muiden
alistamisesta ja vallankäyomaiset ja palvelukotien töstä nauttivia narsisteja?
työntekijät ajautuvat valitettavan usein törmäyskurs- RautIon tqimintakeskuksille. Ristiriidat ovat joka- sen toimintaa Leskinen ihpäiväisiä, sanoo Viola Heis- mettelee.
tosen perhetuttu, Keski- Pahoinpitelyepäily perusUudenmaan Kehitysvam- tuu tulkin välityksellä tehmaisten tuki ry:n edunval- tyyn tyttärenpojan haastatteluun.
voja Pirkko Leskinen.
- Mikä on sanojen ja lauKun kehitysvammainen
muuttaa vanhempien luota seiden merkitys puhumattoKEHITYSVAMMAISTEN
palvelukotlin, alkaa taistelu,
malle autistille? Hän voi vas-
kuka hänet omistaa, kuka tata aivan eri asiaan kuin kysaa määrätä hänen asiois- sytään.
- Puhumatonta autistia ei
tåan. Omaisille näytetään
saisi tulkita, vaan tulkata.
suurin piirtein ovea.
- Useimmat tyytyvät tä- Erehtymisen ja manipulaahän, koska pelkäa-vät, mitä
vammaiselle tapahtuu. Jos
vanhemmat puuttuvat liiaksi asioihin, seuraa pieniä,
tion vaara on suuri. Kehitys-
vammaiset haluavat myös
miellyttää ja helposti vastaavat toivotulla tavalla.
pieniä sanktioita, joista vammainen itse kärsii.
maahanmuuttajien
Viola Heistonen kuvattiln syksyllä, kun hån oli Imatralla kunnallisvaaliehdokkaana. Inkeriläinen paluumuuttaja kertol tuolloin olevansa etenkin vammaisten, vanhusten ja
asialla.Sanasota Raution toimintakeskuksen ympärillä saa yhå synkempiä sävyjä.
Raution toimintakeskus epäilee
asukkaan isoäitiä pahoinpitelystä
72-vuotias isoäiti
tyrmää väitteet ja
pyytää apua
kehitysvammaiselle
lapsenlapselleen.
ANU PAKARINEN
lystä.
nosta, vaan kehitysvammai-
sen tyttärenpojan kohtalo.
Pahoinpitelyepäilyjen varäitiä. Tutkintapyyntö teh- jolla toirnintakeskus hankki
tiin 12. tammikuuta, noin hänelle vierailukiellon, ja
vuorokausi sen jälkeen, kun myös päivittäiset puhelinautistinen mies oli palannut soitot kiellettiin. Isoäidin
Toimintakeskus epäilee
pahoinpitelystä miehen iso-
toimintakeskukseen viikon- sydäntä särkee, kun hän kuloppulomalta isoäidin luota. vittelee, mitä miehen päässä
Poliisille puhelimella jäte- Iiikkuu.
Kun saatoin
hänet asunnolleen, silitin ja
suukotin poskea, ja hänen
kasvonsa olivat
aivan siistit.
- Pojan äiti kuoli viime Viola Heistonen
kerrotaan, että miehen oi- vuonna ja isä hylkäsi per-
tyssä tutkintapyynnössä
SANASOTA Raution toi-
mintakeskuksen ympärillä keassa poskessa, ohimossa ja heen jo aikoja sitten. Miten
korvassa oli mustelmia, ja hänelle on selitetty, ettei isoettä isoäidin epäillään aihe- äitikään enää käy?
- Minulla on poj asta suuri
tuksen lisäksi kädenvään- uttaneen vammat lyömällä.
jatkuu ja kiihtyy.
Etelä-Suomen lääninhalli-
töön on kutsuttu mukaan
myös Imatran poliisi, jolle Isoilti Viola Heistonen,
Raution toimintakeskus on 72, on epäilyistä järkyttynyt
,tehnyt tutkintapyynnön au- ja vihainen.
tistisen miehen pahoinpiteOma maine ei häntä kiin-
Kehltysvammalsen eris- tuntija tulkltsemaan puhu- seksi mieheksi varttunutta
täminen lähimmästä omai- mattoman miehen mielen- tyttärenpoikaansa. Tämän
ajoittaisista levottomuus sesta on Heistosen mielestä
- Osaan lukea häntä. Rau- kohtauksista on selvitty lauäärinunäisen julmaa. Syytä
hänelle ei koskaan ilmoitetse on kehitysvammaisesta, tu, vaan hän sai tietää pajonka psyyke voi mennä to- hoinpitelyepäilyistä toimitdella sekaisin. Hänet tässä tajan avulla.
Paitsi ettå epäilyt ovat
tuhotaan.
huoli. Miten hän jaksaa? Ky-
loukkaavia, eniten häntä ah- nolleen, silitin ja suukotin
distaa mielivalta, jolla tyttä- poskea, ja hänen kasvonsa
renpojan asioista on päätet- olivat aivan slistit. Mitään
mustelmia ei ollut paitsi poltY.
Ongelmat alkoivat pian vessa, ja sekin mustelma oli
sen jälkeen, kun mies muut- vanha, muistelee Heistonen
ti viime keväänä Raution toi- viikonloppua, jolloin pamintakeskukseen. Lähin hoinpitelyn väitetään tapahomainen ja edunvalvoja tuu- tuneen.
pattiin sivuun hoitoa koskevissa asioissa, vaikka iso-äiti' Helstonen kiistää koskaan
kokee olevansa paras asian- lyöneenså lähes kaksimetri-
tion toimintakeskuksessa ei
ole hänen hyvä olla. Hän ei
halunnut palata sinne viimeiseltä kotilomaltakaan.
lamalla, puhumalla, päätä ja
poskea siittämällä, kättä pitelemällä ja hartioita hieromalla. Kokemusta on pikkulapsiajasta Saakka.
- Tärkeää on myös ohjattu
toiminta ja tekeminen, iso-
Äåritapauksissa vanhemmilta on viety jopa tapaamisoikeus tai rajoitettu se
Eräältä äidiltä
riistettiin kaikki oikeudet
monivanunaiseen lapseensa, kun hän kyseenalaisti tämän kivuliaat leikkaukset.
Äiti saa tavata
lastaan tunnin
ajan kuukaudessa, valvojan
läsnäollessa.
Pirkko Leskinen
- Äiti saa tavata lastaan Myös Autismi- ja Aspergertunnin ajan kuukaudessa, Iiitossa korostetaan, että yhvalvojan läsnäollessa. Kun den tulkatun haastattelun
lapsi joutuu sairaalaan, äidin perusteella ei pidä tehdä kopitää kysyä vierailuun edun- vin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
valvojan lupa.
äiti tietää.
- Raution toimintakeskuk- PIrkko LeskIsallå on ausesSa ei ole autismiin liitty- tistinen aikuinen lapsi, jota
vää asiantuntemusta, minkä hän itse hoitaa. Hän on seuvuoksi olen halunnut siirrriä rannut kehitysvammaisten
hänet Villa Kareliaan. Tämä asioita jo yli 30 vuoden ajan
ja se, että seuraan niin tark- ja kertoo, että ristirlidat ovat
kaan pojan hoitoa, on kai enemmän sääntö kuin poik-
Tulkkaarnalla saadaan
uskottavia ja hyviä vastauksia, mutta yhden keskustelukerran perusteella ei pitäisi
ryhtyä näin järeisiin toimenpiteisiin, vaan asiaa pitäisi
selvittää lisää.
Asiaa pitäisi kysyä usealla eri tavalla ja eri ajankohtisyynä siihen, miksi minut keus.
Kyse on valtataistelusta: na, jotta minimoidaan hethalutaan nyt pois kuvioista.
Heistonen on tehnyt kan- kumpi tietää paremmin kestk vireyStasosta ja sanatelun Etelä-Suomen läänin- vammaisen tarpeet ja toi- muodoista johtuvat väärinhallitukselle Raution toi- veet, palvelukoti vai omai- ymmärrykset.
Myös henkilön älyllinen
mintakeskuksesta. Lisäks i set.
Leskinen ihmettelee, mik- taso vaikuttaa. Mitä alempi
hän harkitsee rikosilmoituksen tekernistä. Tärkeintä oli- si omaiset sivuutetaan niin se on, sen suurempi on väärinymmärrysten riski, kersi saada kuitenkin tyttären- mielellään.
Koetaanko myös heidät too Iiiton toiminnanjohtaja
pojan elämä takaisin norvajaavaltaisiksi, jotka eivät Henrietta Gyllenbögel
maalille raiteille.
.