IHMISOIKEUDET‎ > ‎Kehitysvammaiset‎ > ‎

Huonoa kohtelua

Ilmoitukset kehitysvammaisten
huonosta kohtelusta ovat
lähes kaksinkertaistuneet

Kehitysvammalsten
TukIllitto sal vilme
vuonna 60 yhteydenottoa
kehltysvammalsten
huonosta kohtelusta.
Tänå vuonna yhteydenottojen
måårå on lähes
kaksinkertalstunut.
-Yhteydenottoja on tullut
vyörynä. Ne ovat tulleet
omaisilta Ja kehitysvammaisilta
itseltään, kertoo
tohninnanjohtaja Susanna
LohlnlemL
Hän kertoo, että kehttysvammaisten
etujärjestössä
yhteydenottoja on kutinneltu
syväst1 järkyttyneinä.
- Osa niistä on tosi kraaveja
tapauksia.
Outoa käytöstä
Lohtniend korostaa, että valtaosassa
kehitysvamnuaisten
asumisyksiköttäkaikki sujuu
hyvin. Lisääntyneet yhteydenotot
kertovat kuitenkin
siltä, että monessa laitoksessa
ja asuntolassa kehitysvammainen
joutuu pelkäämään.
Yhteydenottajat kertovat
fyysisestä väkivallasta,
päätösvallan rajoittamisesta,
pelottelusta ja henkilökunnan
oudosta käytOksestä.
-Mitä suljetumpt yhtelso
on, sitä suuremmaksi riski
kasvaa, että siellä tapahtuu
asiattomuuksia.
Lohinieml toteaa, että
huonoon kohteluun on
monta syytä. Lama-aikana
toimintoja on IdIpailutettu,
eikä asumisyksikössä ole
aina tarpeeksi pätevää henkilökuntaa_
Toisaalta kyse
voi olla yliholtavasta asenteesta:
kehitysvammaista
holhotaan kaikin tavoin ja
samalla rajoitetaan hänen
itsemääräärnisoikeuttaan
Yksilön vapauden rajoittamisen
mahdollistaa esimerkiksi
kehltysvammalaki Sen
pykälä 42 toteaa, että "erltyishuollossa
olevaan henkilöön
saadaan soveltaa pakkoa
vain stinä määrin kuin
erityishuollon järjestäminen
tai toisen henkilön turvallisuus
välttämättä vaatir.
-Pykälä antaa avoimen
valtakirjan, eikä vastaa perustuslakia.
Se täytyy kumota

Eroon omalsIsta

Eroon omalsIsta
Eräs yhteydenottojen aihe
on omaisten vieraannuttaminen
kehitysvarnmaisesta.
Kun vammainen muuttaa
lattokseen tai muuhun asumlsyksikköön,
hänen perheensä
ei äkkiä kuulukaan
hänen elämäänsä. Ääritapauksessa
vanhemmat eivät
saa mitään tletoja aikuistuneesta
lapsestaan.
Jopa yhteydenpito voi olla
hankalaa, kun käytössä on
tietty soittoaika. Laitoksessa
tai asumisyksikössä vol olla
tiukka päiväjärjestys, jonka
mukaan aikuisia pannaan ilta
kuudelta pyjamaan ja nukkumaan,
Lohiniemi tietää.
- Se on vanhaa laitosktdttuuria,
jossa eletään laitoksen
eikä sen asukkaiden
rYttniSSä.
Omaiset eivät valhtoehtojen
punneessa aina uskalla
valittaa kehitysvammaisten
kohtelusta Lohlniemi
sanoo, että tiedon lisääntymisen
myötä omaiset ovat
tulleet rohkeammIksi. He
pyytävät perusteluja esimerkl1W.
Ii:äkkelden käytölle.
- äkitystä käytetään joskus
viriketoiminnan korvikkeena.
Vanhusten hoidossa
siitä jo puhutaankin, mutta
el vammaishuollon puolella,
vaikka pitäisi.

SOILA SARONIEMI
solla.saronleml@lltalehUll

Pykälä antaa
avoimen valtakirjan,
eikå vastaa
perustuslakia.
TOIMINNANJOHTAJA
WHINIEMIKEIMSVAMMALAIN
PYKÄLÄSTA 42

Kafkamaista piilottelua

Plinaavassa jännityselokuvassa
yståvållisesti hymyilevå
hahmo selittåå huolestunellle
kysyjille, ettå heldån
omaisena on hyvisså
käsIssä, mutta juuri nyt våsynyt
ja haluton tapaamaan
ketåån. Katsoja tietåå, ettå
hymyilijä on tarinan konna,
ja epåtoivoinen pååhenkilö
riutuu lukkojen takana.
HItchcock-elokuvan tunnelmat
nousivat mieleeni,
kun tapasIn Vlola Helstosen
Hån kysyi, miten omalnen
voi pååstå tapaamaan
kehitysvammaista sUkulalstaan,
jos asundsykslkön
henkilökunta lakiln vedoten
sulkee ovet ja puhellmet,
ei vastaa vlestelhin
elkä nouda kirjattua kkjettå
postista. Kun lisäks1 virkaedunvalvoja
el anna tietoja
päärniehestään, omalset
jäävät täysIn paltsioon. Kysymykslin
vastataan hillalsuudella
Isoåiti kysyy, kulnka hånen
tyttärenpoikansa tilanne
on mahdollinen oikeusvaltiossa.
Samaa Ihmettelen
minå. Suomessa voi
vammaisen ihmlsen sulkea
pols omalsiltaan. Vankilassakin
on tapaamisajat ja
pååtökset perustel

SOILA
SARONIEMI
solla saronleml
ffiltaleharl

» Enstetty.isoäiti

Isoälti Viola HeIstonen,
75, el ymmärrå, miks1
hån el saa tavata RautIon
tolmintakeskuksessa
asuvaa tyttårenpolkaansa.
- Olen hinen ainut sukulaisensa.
Han ihmettelee
varmasti, mitä mummolle
on tapahtunut
Toimintakeskus syyttä
vuost sitten isoaitiä pahoinpitelystä
ja haki lähestymiskiellon.
Syyttäjä jättl
syyttämättäja lopulta lähestymiskielto
purettlin (IL
3.12.2009). Slitä huolimatta
henkilökunta kutsui polilsin,
kun Heistonen meni
keskiviikkona toimintakes-
. kuksen ovelle.
-He väittivät minua ag- ei
gressiiviseksi. Tämä on uskomatonta!
.
Viola Helstonen uskoo,
että tapaandset estetään,
koska hän kyseenalalsti
toimintakeskuksen tavan
lääkitä tyttärenpoikaa. Inkerin
paluumuuttaja näkee
ttlanteessa myös kulttuuriristirlItoja.
Hän on hottanut
Puhumatonta ja autistista
tyttärenpoikansa pienestä
asti, mutta isoäidin roolia
hänen mielestään pide-
PIINAAVAA
Kehltysvammalsen
huono kohtelu vol olla
lyömistä, mutta myös
mitä moninalsempaa
henkistä väkivaltaa.
t«,
tä Suomessa yhtä tärkeänä
kuin Venäjällä_
1bimintakeskus ei halunnut
kommentoida ttlannetta.

EI-TOIVOTTU

Viola Helstonen on
umplkulassa: Raution
tolmIntakeskus el avaa
ovea elkä anna isoäidin
solttaa tyttärenpolalleen.

DSCN0689.pdf


Comments