Kehitysvammahuollon muututtava radikaalisti "Vanhustenhuollon toimintatapojen on muututtava radikaalistr, toteaa professoriVappu Taipale eräässä kirjoituksessaan ja jatkaa "palvelutalojen ja muidenkin palvelupisteiden ovet on avattava kaikkien tulla". Samaa haluaisin sanoa kehitysvammahuollon toimintapisteille. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren työryhmä ehdottaa kehitys- ja vaikeavammaisten laitosasumisen korvaamista tuetulla asumisella. Pelkkä asumismuodon muutos ei ratkaise mitään, asenteiden ja toimintakulttuurin tulee muuttua ja avautua. Mitä tapahtuu suljettujen ovien takana? Tällä hetkellä useat kuntayhtymien ja yksityisten palvelukodit toimivat kuin pienet laitokset. Ovet ovat suljettuina, eivät vain lukossa. Mitä tapahtuu suljettujen ovien takana, sitä kyselevät monet omaiset. Kehitysvammalain 42. pykälän, josta ei ole edes valitusoikeutta, perusteella kehitysvammaisia ja heidän omaisiaan eristetään toisistaan ja määrätään tapaamisrajoitteita. Kyseisen pykälän mukaan "erityishuollossa olevaan henkilöön saadaan soveltaa pakkoa vain siinä määrin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii". Ne harvat omaiset, jotka ovat uskaltaneet nousta puolustamaan vammaisten lastensa ihmisoikeuksia, on nopeasti pantu järjestykseen uhkauksilla, rangaistuksilla tai tekaistuilla syytteillä ja jos tämä ei ole auttanut, viemällä kaikki oikeudet vammaisen lapsensa elämään määräämällä hoidosta vastaava yleinen edunvalvoia. Sen jälkeen omaihen joutuu pyytämään luvan edunvalvojalta tapaamisiin ja jopa päästäkseen katsomaan vakavasti sairasta lastaan sairaalassa tai osallistuakseen saattohoitoon. Edunvalvojalle kerrotaan mahdollisesta elvytyskiellosta, ei ornaiselle, Perhe, sukulaiset ja ystävät ovat korvaamattoman tärkeä turvaverkosto. Eteva-kuntayhtymissä on laadittu pakkokeinojen käytöstä suojatoimenpideopas, mutta miten valvotaan yksityisiä palvelukoteja. Perhe, sukulaiset ja ystävät ovat korvaamattoman tärkeä turvaverkosto niin vammaisen kuin ikäihmisen elämässä, he tuntevat parhaiten omaisensa elämänhistorian ja ovat heidän parhaita tulkkejaan ja puolustajiaan. Sekä vammais- että vanhushuollossa henkilökuntarakenne on hyvin naisvaltainen: Mitä kertovat meidän naisten moraalista, ne monet surulliset tarinat, joita omaisemme kertovat tai heidän silmistään voi lukea? Myös julkitulleissa vammaisiin ja vanhuksiin kohdistuneissa surmissa, epäilty on ollut nainen. Vammais- ja vanhustenhuollossa työskentelevien taustat tulisi voida selvittää. Vammaislakien muutoksissa hidastellaan, mutta yliopistolaki runnottiin läpi nopealla aikataululla. Suomi ei pysty ratifioimaan YK:n vammaisten oikeuksia koskevaa sopimusta ennenkuin kansallinen lainsäädäntö on sopimuksen mukainen ja pakkokeinopykälä 42 kumottu. Yhteiskunnan sivistyksen tasoa voidaan mitata yliopistoja arvioimalla, mutta yhteiskunnan eettinen taso näkyy vammaisten ja vanhusten ihmisoikeuksien toteutumisessa ja kohtelussa. Pirkko Leskinen vammaisen ja vanhuksen omainen Sipoo |
IHMISOIKEUDET > Kehitysvammaiset >