IHMISOIKEUDET‎ > ‎Kehitysvammaiset‎ > ‎

Kohdellaanko kehitysvammaisia kaltoin Suomessa

Mielipidekirjoitukset
Kohdellaanko kehitysvammaisia kaltoin Suomessa
Vanhasen hallituksen käynnistämä kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistäminen on
nostanut esille kehitysvammaisten hoidossa käytetyt pakkotoimenpiteet ja niiden laillisuuden.
Jukka Kumpuvuoren laatiman STM:n selvityksen, perusoikeuksien rajoittamisesta
kehitysvammapalvelujen toteutuksessa, mukaan kehitysvammaisuus ei ole peruste lailliselle
vapaudenriistolle. Arkipäivän perusoikeuksien rajoitukset ovat muodostuneet pitkä-aikaisen
käytännön kautta tavaksi, jota kukaan ei ole kyseenalaistanut perusoikeusnäkökulmasta.
Kehitysvammaisten Tukiliiton STM:lle laatiman lausunnon mukaan, nykyisen kehitysvammalain
pakon käyttöä koskevan 42 pykälä on yleisluontoinen ja perustuslain vastainen. Pykälän mukaan
pakkoa voidaan soveltaa, jos toisen henkilön turvallisuus tai erityishuollon järjestäminen vaatii sitä.
Tukillitto on lähettänyt Suomen valtionjohdolle vetoomuksen, vaatien kehitysvammaisten
henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien loukkausten lopettamista ja YK:n vammaisten henkilöiden
ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan Vammaispoliittisen ohjelman sopimusten lunastamista
kehitysvammaisten henkilöiden kohte1ussa.
Omat henkilökohtaiset kokemukseni Suomen kehitysvammahuollosta ovat viimeisten 15 vuoden
ajalta, jotka olen toiminut kehitysvammaisen lähiomaiseni huoltajana ja edunvalvojana.
Inkeriläisinä paluumuuttajina pidimme Suomea hyvinvointivaltiona ja ihmisoikeuksien luvattuna
maana.
Olen nähnyt myös Suomen kehitysvammahuollon varjopuolet, niin laitoksissa kuin asuntoloissa ja
palvelukodeissa. Tiedän miten pakkotoimia sovelletaan käytännössä ja miten paikan tapoja
alistetaan noudattamaan.
Pakkotoimenpiteiden sijasta puhutaan nykyisin suoja- ja turvatoimenpiteistä. Nimenmuutos voi
hämärtää käytäntöjä ja tehdä pakon käytöstä vielä hyväksytymmän.
Kehitysvammaisten ja erityisesti autististen ihmisten kuntoutuksen, kasvatuksen ja opetuksen
nimissä tapahtuu paljon näiden ihmisten perusoikeuksia loukkaavaa kohtelua, rangaistuksia,
halventamista, alistamista, nöyryyttämistä, eristämistä, vapaudenriistoa ja lääkkeillä turruttamista.
Puhumattomat kehitysvammaiset ja autistiset ihmiset ovat heippoja väärinkäytösten uhreja, niin
hyväksikäytölle, lääkkeiden väärinkäytölle kuin kaltoin kohtelulle. Pääsääntöisesti tällaiset
menettelyt tapahtuvat suljettujen ovien takana.
Mielestäni tällä hetkellä vallitsee viidakon lait kehitysvammaisten kohtelussa asumispalveluissa.
Surullisinta on, etteivät kehitysvammaiset itse välttämättä ymmärrä, että heitä kohdellaan väärin, tai
eivät osaa tai uskalla kertoa, mutta kaikesta huolimatta reagoivat psyykkisesti ja saattavat oireilla
monin tavoin.
Työyhteisöissä muodostuu nopeasti omat tavat ja käytännöt hoitaa asukkaiden käytösoireita, eikä
niitä aina edes kirjata. Nuoret työntekijät opetetaan nopeasti talon tavoille, käytäntöjä
kyseenalaistavat saavat yleensä lähteä.

2012-06-01-15-36-33-01.pdf


Comments