8 Käytösoireiden takana on aina kommunikaatio-ongelma, ei saa sanottua, mitä haluaisi, toiset eivät ymmärrä, mitä sanoo, kokee, ettei tule kuulluksi tai ymmärtää väärin tai tulkitsee eri tavoin sanoja. Valitettavan monelta puhevammaiselta puuttuvat riittävät kommunikaatiokeinot, eivätkä asumisyksiköt ole halukkaita kuulemaan asukkaan ääntä. Vammaiset maahanmuuttajat ovat moninkertaisesti vaarassa syrjäytyä kielten, kommunikaation ja kulttuurien yhteentörmäyksessä. Autistien kuntoutuksessa käytetyt monenlaiset kuntoutusfilosofiat ovat saaneet aikaan harhan, että koko elämän kestävä oppiminen tarkottaisi autistien kohdalla jatkuvaa kasvattamista ja sparraamista tuhannen toiston menetelmällä, palkitsemalla ja sammuttamalla. Kehitysvammaisilla henkilöillä on kuitenkin oltava samat mahdollisuudet kasvaa aikuisiksi kuin muillakin ihmisilIä, eikä heidän kasvatuksensa voi jatkua loputtomiin. Heillä pitää olla oikeus aikuisuuteen heidän omalla tavallaan. Asumispalveluissa mielestäni aikuisella kehitysvammaisella tulee olla oikeus omaan yksityisyyteen ja kotirauhaan, mikä tarkoittaa oman huoneen tai asunnon avainta, postilaatikkoa ja Ilikkumisvapautta. Kehitysvammaisten vanhemmat ovat usein arkoja puuttumaan väärinkäytöksiin, koska pelkäävät kostoa ja omaisensa aseman huononemista. Yhteisrintamaa on vaikea saada vanhempien kesken syntymään. Järjestelmä ennemminkin hajota ja hallitse- menetelmällä kylvää eripuraa ja epäluuloisuutta omaisten yhteistyöhön. Kehitysvammaisiin henkilöihin kohdistuvasta pakon käytöstä tulee käynnistää laajamittainen yhteiskunnallinen keskustelu, niin omaisten kesken, kuin palvelujen tuottajien ja eri toimijoiden kanssa. Asennemuokkausta ja koulutusta tarvitaan. Ihmisoikeusinstituutin johtajan Martin Seheinin sanoi: kehitysvammaiset henkilöt ovat yhteiskuntamme heikko-osaisia ja kohtaavat jokapäiväisessä elämässään syrjintää. Viola Heistonen Maahanmuuttaja, yliopistonopettaja Vantaa |
IHMISOIKEUDET > Kehitysvammaiset >