8

Käytösoireiden takana on aina kommunikaatio-ongelma, ei saa sanottua, mitä haluaisi, toiset eivät

ymmärrä, mitä sanoo, kokee, ettei tule kuulluksi tai ymmärtää väärin tai tulkitsee eri tavoin sanoja.

Valitettavan monelta puhevammaiselta puuttuvat riittävät kommunikaatiokeinot, eivätkä

asumisyksiköt ole halukkaita kuulemaan asukkaan ääntä.

Vammaiset maahanmuuttajat ovat moninkertaisesti vaarassa syrjäytyä kielten, kommunikaation ja

kulttuurien yhteentörmäyksessä.

Autistien kuntoutuksessa käytetyt monenlaiset kuntoutusfilosofiat ovat saaneet aikaan harhan, että

koko elämän kestävä oppiminen tarkottaisi autistien kohdalla jatkuvaa kasvattamista ja sparraamista

tuhannen toiston menetelmällä, palkitsemalla ja sammuttamalla.

Kehitysvammaisilla henkilöillä on kuitenkin oltava samat mahdollisuudet kasvaa aikuisiksi kuin

muillakin ihmisilIä, eikä heidän kasvatuksensa voi jatkua loputtomiin. Heillä pitää olla oikeus

aikuisuuteen heidän omalla tavallaan.

Asumispalveluissa mielestäni aikuisella kehitysvammaisella tulee olla oikeus omaan yksityisyyteen

ja kotirauhaan, mikä tarkoittaa oman huoneen tai asunnon avainta, postilaatikkoa ja

Ilikkumisvapautta.

Kehitysvammaisten vanhemmat ovat usein arkoja puuttumaan väärinkäytöksiin, koska pelkäävät

kostoa ja omaisensa aseman huononemista. Yhteisrintamaa on vaikea saada vanhempien kesken

syntymään. Järjestelmä ennemminkin hajota ja hallitse- menetelmällä kylvää eripuraa ja

epäluuloisuutta omaisten yhteistyöhön.

Kehitysvammaisiin henkilöihin kohdistuvasta pakon käytöstä tulee käynnistää laajamittainen

yhteiskunnallinen keskustelu, niin omaisten kesken, kuin palvelujen tuottajien ja eri toimijoiden

kanssa. Asennemuokkausta ja koulutusta tarvitaan.

Ihmisoikeusinstituutin johtajan Martin Seheinin sanoi: kehitysvammaiset henkilöt ovat

yhteiskuntamme heikko-osaisia ja kohtaavat jokapäiväisessä elämässään syrjintää.

Viola Heistonen

Maahanmuuttaja, 

yliopistonopettaja

Vantaa