IHMISOIKEUDET‎ > ‎Kehitysvammaiset‎ > ‎

Kohdellaanko kehitysvammaisia kaltoin Suomessa 03

Viola Heistonen
Lähettäjä:
Vastaanottaja:
Lähetetty:
Aihe:

"Viola Heistonen" <viola.heistonen@elisanet.fi>
<toimitus.keskiuusimaa@lehtiyhtyma.fi>
29. tammikuuta 2007 1:15

Kohdellaanko kehitysvammaisia kaltoin Suomessa

Yhteystietoni:
Viola Heistonen
Kuohurinne 1 C 46
01600 Vantaa
gsm 044 291 4582

Kohdellaanko kehitysvammaisia kaltoin Suomessa
Vanhasen hallituksen käynnistämä kehitysvamma1ain ja vammaispalvelulain yhdistäminen on
nostanut esille kehitysvammaisten hoidossa käytetyt pakkotoimenpiteet ja niiden laillisuuden.

Jukka Kumpuvuoren Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) laatiman selvityksen mukaan
perusoikeuksien rajoittaminen kehitysvammapalveluissa, kehitysvammaisuus ei ole peruste lailliselle
vapaudenriistolle. Perusoikeuksien rajoitukset ovat muodostuneet pitkä-aikaisen käytännön kautta
tavaksi, joita kukaan ei ole kyseenalaistanut perusoikeusnäkökulmasta.
Kehitysvammaisten Tukiliiton STM:Ile laatiman lausunnon mukaan, nykyisen kehitysvammalain
pakon käyttöä koskevan 42 pykälä on yleisluontoinen ja perustuslain vastainen. Pykälän mukaan
pakkoa voidaan soveltaa, jos toisen henkilön turvallisuus tai erityishuollon järjestäminen vaatii sitä.
Kehitysvammaisten Tukiliitto on lähettänyt Suomen valtionjohdolle vetoomuksen, vaatien
kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien loukkausten lopettamista ja YK:n
vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan Vammaispoliittisen ohjelman
sopimusten lunastamista kehitysvammaisten henkilöiden kohtelussa.
Omat henkilökohtaiset kokemukseni Suomen kehitysvammahuollosta ovat viimeisten 15 vuoden
ajalta, jotka olen toiminut kehitysvammaisen lähiomaiseni huoltajana ja edunvalvojana. Inkeriläisinä
paluumuuttajina pidimme Suomea hyvinvointivaltiona ja ihmisoikeuksien luvattuna maana, mutta
olen nähnyt myös Suomen kehitysvammahuollon varjopuolet laitos- ja avopaIveluissa. Tiedän miten
pakkotoimia sovelletaan käytännössä ja miten paikan tapoja alistetaan noudattamaan.
Pakkotoimenpiteiden sijasta puhutaan nykyisin suoja- ja turvatoimenpiteistä. Nimenmuutos voi
hämärtää käytäntöjä ja tehdä pakon käytöstä vielä hyväksytymmän.
Kehitysvammaisten ja erityisesti autististen henkilöiden kuntoutuksen, kasvatuksen ja opetuksen
nimissä tapahtuu paljon heidän perusoikeuksia loukkaavaa kohtelua, rangaistuksia, halventamista,
alistamista, nöyryyttämistä, eristämistä, vapaudenriistoa ja lääkkeillä turruttamista. Puhumattomat
kehitysvammaiset ja autistiset ihmiset ovat helppoja väärinkäytösten uhreja, niin hyväksikäytölle,
lääkkeiden väärinkäytölle kuin kaltoin kohtelulle. Pääsääntöisesti tällaiset menettelyt tapahtuvat
suljettujen ovien takana.
Mielestäni tällä hetkellä vallitsee viidakon lait kehitysvammaisten kohtelussa asumispalveluissa.
Surullisinta on, etteivät kehitysvammaiset itse välttämättä ymmärrä, että heitä kohdellaan väärin, tai
eivät osaa tai uskalla kertoa, mutta kaikesta huolimatta reagoivat psyykkisesti ja saattavat oireilla
monin tavoin.

17.5.2007
PDF compression, OCR, web optimization using a watermarked evaluation copy of CVISION PDFCompressor

2012-06-01-15-37-53-01.pdf


Comments