IHMISOIKEUDET‎ > ‎Kehitysvammaiset‎ > ‎

Kohdellaanko kehitysvammaisia kaltoin Suomessa 04

Sivu 2 I 2

Työyhteisöissä muodostuu nopeasti omat tavat ja käytännöt hoitaa asukkaiden käytösoireita, eikä
niitä aina edes kirjata, kuten laki vaatii. Nuoret työntekijät opetetaan nopeasti talon tavoille,
käytäntöjä kyseenalaistavat saavat yleensä lähteä.
Käytösoireiden takana on aina kommunikaatio-ongelma, ei saa sanottua, mitä haluaisi, toiset eivät
ymmärrä, mitä sanoo, kokee, ettei tule kuulluksi tai ymmärtää väärin tai tulkitsee eri tavoin sanoja.
Valitettavan monelta puhevammaiselta puuttuu riittävät kommunikaatiokeinot, eikä asumisyksiköt
ole halukkaita kuulemaan asukkaan ääntä.
Vammaiset maahanmuuttajat ovat moninkertaisesti vaarassa syrjäytyä kielten, kommunikaation ja
kulttuurien yhteentörmäyksessä.
Autistien kuntoutuksessa käytetyt monenlaiset kuntoutusfilosoflat ovat saaneet aikaan harhan, että
koko elämän kestävä oppiminen tarkottaisi jatkuvaa kasvattamista ja sparraamista tuhannen toiston
menetelmällä, palkitsemana ja sammuttamalla.
Kehitysvammaisilla henkilöillä on oltava samat mahdollisuudet kasvaa aikuisiksi, kuin muillakin,
eikä heidän kasvatuksensa voi jatkua loputtomiin. Heillä pitää olla oikeus aikuisuuteen heidän
omalla tavallaan. Heillä tulee olla oikeus yksityisyyteen ja kotirauhaan, omaan huoneeseen ja
asunnon avaimeen, postilaatikkoon ja liikkumisvapauteen.
Kehitysvammaisten vanhemmat ovat usein arkoja puuttumaan väärinkäytöksiin, koska pelkäävät
omaisensa aseman huononemista. Yhteisrintamaa on vaikea saada vanhempien kesken syntymään.
Järjestelmä ennemminkin kylvää eripuraa hajota ja hallitse- menetelmällä ja epäluuloisuutta
omaisten yhteistyöhön.
Kehitysvammaisiin kohdistuvasta pakon käytöstä tulee käynnistää laajamittainen yhteiskunnallinen
keskustelu, niin omaisten kesken, kuin palvelujen tuottajien ja eri toimijoiden kanssa.
Asennemuokkausta ja koulutusta tarvitaan ja toivon keskustelun jatkuvan kehitysvammaisten
perusoikeuksista.
Ihmisoikeusinstituutin johtaja Martin Schein sanoi: kehitysvammaiset henkilöt ovat yhteiskuntamme
heikko-osaisia ja kohtaavat jokapäiväisessä elämässään syrjintää.
Lähteitä :

Kehitysvammaisten Tukiliiton lausunto STM-1le 31.10.2006
2. Jukka Kumpuvuoren selvitys STM-lle 2006: 45
1.

Viola Heistonen
Maahanmuuttaj a, yliopistonopettaja
Vantaa

17.5.2007
PDF compression, OCR, web optimization using a watermarked evaluation copy of CVISION PDFCompressor

2012-06-01-15-38-34-01.pdf


Comments