IHMISOIKEUDET‎ > ‎Kehitysvammaiset‎ > ‎

Lemin leirikeskus

Tyttäreni pojan Olegin kanssa saimme kuluvana kesänä osallistua Lemin leirikeskuksessa pi- dettyyn Vantaan Kehitysvammaisten perheleiriin.

Tämä paikka ja monet perheetkin olivat meille ennestään tuttuja. Vaikka me lopussa epäonnistuimme ja jouduimme keskeyttämään leirin, olen varma siitä, ettd Olegille jdi pal jon hyvid muistoja leiriltä.

Hän selvdsti nautti yhdessäolosta tuttu jen leiriläisten kanssa, mielellään seurusteli isoisodidin ja isoäidin kanssa ja oli iloinen kun sai tavata leirillä oman ditinsä ja sisarukset. Nautti uimisesta ja jännittävästä moottoriveneretkestä kauniissa Kivi järven saaristossa.

Oleg osallistui mielellään maataideteoksen tekemiseen ja sinne jäikin ison sammaloituneen kiven päälle makaamaan kaksi "siiliä",

omasta aloitteestaan osallistua nuotion ääressä pieneen pantomiimiesitykseen. Valvotun yön jälkeen jaksoi vielä keskittyä paperihattujen tekemiseen.

Erityisesti Oleg piti siitä, että metsäteitä kulkiessamme sai kanssamme laulaa tuttuja lauluja ja vaikka Oleg on puhumaton, mutta lauloi ilman sanoja niin, että meidän avustajamme lähihoitajaksi opiskeleva rouva Eila Nuutinen kirjoitti Olegin päiväkirjaan: "Omalla tavalla Oleg onnistui auttamaan opiskelijaa yhteistyöhön ja

Ystävän laulu kaikuu korvissani aina mäntykangasta kulkiessa. Kiitos Oleg!"

jotka oli koottu kuivista männynoksista ja ruskeista havunneulasista. Hän uskalsi ihan

2012-06-01-14-47-35-01.pdf


Comments