Miksi asiakkaan ääni vaijennetaan sosiaalipalveluissa?

Jorma Niemelä kirjoitti HS 10.8 Vieraskynäpalstalla asiakaspalautteen tärkeydestä

sosiaalipalveluissa. Hän totesi, että esim. dementoituneiden vanhusten ja kehitysvammaisten

vaikutusmahdollisuksia tulee edistää omaisia ja lähiyhteisöä kuulemalla.

Näinhän pitäisi olla. Todellisuus on kuitenkin toinen.Espoolaisessa yksityisessä palvelukodissa

esille tulleisiin ongelmiin ja asukkaiden kiusaamiseen ei kukaan puuttunut. Lääninhallitus teki

tarkastuksen ja totesi kaiken olevan hyvin. Vaikeuksien esillenostajat on leimattu ja jopa

oikeudellisia vastatoimia harkitaan heitä vastaan.

Samanlaisen toimintakaavaan olen törmännyt valittaessani ikäntyneen äitini ja kehitysvammaisen

lähiomaiseni hoidossa. Minut valittavana omaisena leimattiin, eristettiin, asetettiin vierailukieltoihin

tai minua jopa syytettiin kunnianloukkauksesta.

Lääninhallitukseen tehdyt valitukset eivät yleensä johtaneet mihinkään, lääninhallituksen antaessa

huomautuksen, palvelun järjestäjä korkeintaan pahoitteli tapahtunutta....

Omaisten valvontavastuu korostuu entisestään, totesi erässä haastattelussa vanhusasuiavaltuutettu

Jyväskylästä. Hän esitti, että tulevaisuudessa tulee kasvamaan vanhusten omaisten rooli

valvonnassa, että omaistenpsi olla silminä, korvina ja suuna paikan päällä valvomassa

vanhusten hoitoa.

C-e-Q-e-5)2

Milloin saadaan laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta uudistetuksi?. Kun lääninhallitukset

eivät ehdi valvoa ja erässä haastattelussa Länsi-Suomen läänin sosiaali- ja terveysneuvos totesi, että

valvonnan taakka on heille mahtottomana , ei riitä raha, eikä henkilökuntaa. PittäisikoLäänin

hal I itukset lakkauttaa kokonaan tarpettomina ja siirtää valvonnan kunnille ja omaisten järjestöi 1 le

Laittaisin toivoni omaisten perustamiin ja pyörittämiin hoito- ja palveluyksikköihin . Omaisilla

todella olisivat herkemmät korvat ja tarkemmat silmät kuulla asiakkaiden ääniä..

Viola Heistonen

yliopiston opettaja

Imatra

Saate: Olen inkeriläisenä maahanmuuttajana jotunut kovasti taistelemaan ikäntyneen äitini ja

kehitysvammaisen tyttärenpoikani hyvän ja asiallisen hoidon puolesta. Luulin, että syynä kaltoin

kohteluun ja kiusaamiseen on pelkästään meidän maahanmuuttajataustamme ja pidin kohtelua

pelkkänä syrjintänä, nyt kuitenkin olen huomannut, että samalla tavalla kohdellaan

kantasuomalaisia, esimerkkinä espoolaisen palvelutalo ja monet myös muiden omaisten

kokemukset kehitysvammaisten ja vanhusten hoitopaikoissa, tämä onkin maantapa.

Viola Heistonen yliopiston opettaja.Rautionkatu 21 A 2., 59910 Imatra.

puh.044 291 45 82