IHMISOIKEUDET‎ > ‎Kehitysvammaiset‎ > ‎

Mitä tapahtuu suljettujen ovien takana 01

Mielipidesivun toimitus,
Pyydän julkaisemaan kannanottoni kehitysvammalain uuditamisen tärkeydestä, perustelamalla
sitä imalla tarinallani
Yst terv
Viola Heistonen Santapukintie 2 as 4 55910 Imatra
Mitä tapahtuu suljettujen ovien takana?
Neuvostoliittokin kaatui, mutta Suomen kehitysvammaisten elämää säätelevä kehitysvammaisten
erityishuollosta v 1977 säädetty laki on ja pysyy. Yli 30 vuotta vanha laki ja sen pakkokeino§ 42,
"erityishuollossa olevaan henkilöön saadaan soveltaa pakkoa vain siinä määrin kuin
erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii" antaa lähes
rajattomat mahdollisuudet erilaisten pakkokeinojen, eristyksen ja tapaamisrajoitteiden käyttöön.
Kehitysvammalakiin perustuvista pakkokeinojen käytöstä ei ole edes valitusoikeutta, ainostaan
erityishuolto-ohjelmasta. Lastensuojelulaissa ja mielenterveyslaissa on sitävastoin valitusoikeus.
Eduskunnan oikeusasiamies Paunio esitti 16.12.1996 valtioneuvostolle, että kehitysvammaisten
erityishuollosta annetun lain 42 §n säännöstä täsmennetään niin, että pakon käyttöä koskeva
päätöksenteko, pakkotoimenpiteiden sisältö ja laajuus sekä tarkkarajaiset perusteet pakon
käytölle käyvät ilmi laista.
Eija Koivuranta teki selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon pakotteista; Perusteltuja
rajoituksia vai huonoa kohtelua STM:lle v. 2002.
Jukka Kumpuvuoren STM selvitys Perussoikeuksien rajoittamisesta kehitysvammapalvelujen
toteuttamisessa valmistui v. 2006.
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kehitysvammaisten ihmisten perusoikeuksien rajoitusten
poistamiseksi, kysyttiin 33 kansanedustajan kirjallisessa kysymyksessä pakkotoimenpiteistä
lokakuussa 2006.jossa todettiin, että § 42 sallii suuren väljyyden kehitysvammaisiin kohdistuviin
pakkokeinoihin.
Ministeri Hyssälä vastasi, että STM:ssä jatketaan kehitysvammaisia koskevan lainsäädännön
uudistamista pyydettyjen selvitysten ja lausuntojen perusteella.
E0A Paunio uudisti esityksensä 5.10.2009 STM kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden
rajoitusten säätämisestä lailla. Paunio piti tärkeänä pakon käsitteen määrittelyä sellaisten
käytäntöjen estämiseksi, jotka sisältävät tosiasiallisesti pakon käyttöä, mutta joita ei tunnisteta
sellaisiksi. Paunio antoi STM aikaa vastata 30.11.2009 mihin toimenpiteisiin esitys on antanut
aihetta.
Suomi ei ole pystynyt ratifioimaan YK:n vammaisten ihmisoikeusopimusta, koska kansallinen
lainsäädäntömme ei ole ajan tasalla.
Kynnys ja Vike keräävät adressia ratifioimisprosessin nopeuttamiseksi.
-
Kehitysvammalain hengen mukaisia vakiintuneita käytäntöjä, vapaudenriistoa, eristämistä,

2012-07-10-12-26-38-01.pdf


Comments