pakottamista, nöyryyttämistä, nolaamista ja pakkolääkitystä ei muuteta pelkästään muuttamalla lakia,

vaan tarvitaan laajamittaista yhteiskunnallista keskustelua ja kouluttamista.

Omaisten on helpompaa ja turvallisempaa puuttua epäkohtiin palveluiden ja etuuksien saannissa kuin

kannella kehitysvammaiseen lapseensa kohdistuneista ihmisoikeusrikkomuksista.

Ne harvat omaiset, jotka ovat uskaltaneet kyseenalaistaa kehitysvammaiseen lapseensa

kohdistuneita pakkokeinoja, on nopeasti uhkauksilla tai rangaistuksilla pantu järjestykseen tai heiltä

on viety kaikki oikeudet vammaiseen perheenjäseneen määräämällä henkilöä koskevista asioista

vastaava viranomaisedunvalvoja.

Kehitysvammaisen maahanmuuttajalapsenlapseni kohdalla kehitysvammalain 42 § perusteella

yksityinen toimintakeskus määräsi meille omaisille tapaamisarajoitteen 2 kk, jonka purkamisesta

kuulin vasta 5 kk myöhemmin käräjäoikeudessa. Minua syytettiin perättömästi kehitysvammaisen

tyttärenpoikani poskessa olleesta mustelmasta, kuitenkin syyttäjä vapautti minut epäilyistä.

Mustelman syytä ei kuitenkaan selvitetty, joten maineeni jäi puhdistamatta. Jos olisi ilmennyt, että

toimintakeskus oli syyllinen asukkaan mustelmaan, olisi se joutunut suuriin vaikeuksiin, tätä

varmasti haluttiin välttää.

Kaikesta huolimatta jo kumottu tapaamisten kieltäminen jatkuu edelleen, vaikka edunvalvojuutta

käsitelleen käräjäoikeuden tuomari ilmoitti minulla olevan vapaan tapaamisoikeuden

tyttärenpoikaani ja vaikka kehitysvammainen tyttärenpoikani on ilmoittanut palvelusuunnitelmassa

halunsa tavata minua isoäitiään.

Inkeriläisinä paluumuuttajina luulimme tulevamme vapaaseen maahan..

Kansallinen lainsäädäntömme, kehitysvammalaki ja kotipaikkakuntalaki pitäisi uudistaa nopeasti

vastaamaan YK;n vammaissopimuksen edellyttämää tasoa. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa, mitä

löytyi lopulta myös ulkomaalaislain tarkistuspäätöksessä.

Perhe, sukulaiset ja ystävät ovat korvaamattoman tärkeä voimavara ja turvaverkosto niin vammaisen,

vanhuksen kuin maahanmuuttajankin elämässä.

Pyydän tukemaan kehitysvammaisen lapsenlapseni ja minun isoäidin tapaamisten normalisoimista

allekirjoittamalla meitä koskeva adressi.com

Viola Heistonen, yliopiston opettaja. inkerinsuomalainen paluumuuttaja

Imatra