pakottamista, nöyryyttämistä, nolaamista ja pakkolääkitystä ei muuteta pelkästään muuttamalla lakia, vaan tarvitaan laajamittaista yhteiskunnallista keskustelua ja kouluttamista. Omaisten on helpompaa ja turvallisempaa puuttua epäkohtiin palveluiden ja etuuksien saannissa kuin kannella kehitysvammaiseen lapseensa kohdistuneista ihmisoikeusrikkomuksista. Ne harvat omaiset, jotka ovat uskaltaneet kyseenalaistaa kehitysvammaiseen lapseensa kohdistuneita pakkokeinoja, on nopeasti uhkauksilla tai rangaistuksilla pantu järjestykseen tai heiltä on viety kaikki oikeudet vammaiseen perheenjäseneen määräämällä henkilöä koskevista asioista vastaava viranomaisedunvalvoja. Kehitysvammaisen maahanmuuttajalapsenlapseni kohdalla kehitysvammalain 42 § perusteella yksityinen toimintakeskus määräsi meille omaisille tapaamisarajoitteen 2 kk, jonka purkamisesta kuulin vasta 5 kk myöhemmin käräjäoikeudessa. Minua syytettiin perättömästi kehitysvammaisen tyttärenpoikani poskessa olleesta mustelmasta, kuitenkin syyttäjä vapautti minut epäilyistä. Mustelman syytä ei kuitenkaan selvitetty, joten maineeni jäi puhdistamatta. Jos olisi ilmennyt, että toimintakeskus oli syyllinen asukkaan mustelmaan, olisi se joutunut suuriin vaikeuksiin, tätä varmasti haluttiin välttää. Kaikesta huolimatta jo kumottu tapaamisten kieltäminen jatkuu edelleen, vaikka edunvalvojuutta käsitelleen käräjäoikeuden tuomari ilmoitti minulla olevan vapaan tapaamisoikeuden tyttärenpoikaani ja vaikka kehitysvammainen tyttärenpoikani on ilmoittanut palvelusuunnitelmassa halunsa tavata minua isoäitiään. Inkeriläisinä paluumuuttajina luulimme tulevamme vapaaseen maahan.. Kansallinen lainsäädäntömme, kehitysvammalaki ja kotipaikkakuntalaki pitäisi uudistaa nopeasti vastaamaan YK;n vammaissopimuksen edellyttämää tasoa. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa, mitä löytyi lopulta myös ulkomaalaislain tarkistuspäätöksessä. Perhe, sukulaiset ja ystävät ovat korvaamattoman tärkeä voimavara ja turvaverkosto niin vammaisen, vanhuksen kuin maahanmuuttajankin elämässä. Pyydän tukemaan kehitysvammaisen lapsenlapseni ja minun isoäidin tapaamisten normalisoimista allekirjoittamalla meitä koskeva adressi.com Viola Heistonen, yliopiston opettaja. inkerinsuomalainen paluumuuttaja Imatra |
IHMISOIKEUDET > Kehitysvammaiset >