Vantaan Sanomat I Keskiviikkona 17. elokuuta 2005

a on tarkoitettu lukijoiden kirjoituksille. Ilman henkilö- ja yhteystietoja lähetettyjä mielipiteitä ei paistalla julkaista, mutta

nnan mukaan niissä voidaan käyttää nimimerkkiä. Toimituksella on oikeus Iyhentää tekstejä. Voit lähettää miehpiteesi

no0Ornak,kiSitig:;/,<.-/ 01510 Va11~XILLAti09) 83853190, SÄMKÖPOSTILIA:vantaan.sanomatOmedialehdet.ft

Palvelukoti rajoittaa

omaisen tapaamisoikeutta

Autistinen lapsenlapseni,

jonka huolenpitoon olen osallistunut

hänen syntymästään

asti, muutti kanssani 90-luvun

alussa Suomeen. Koulunkäynti

erityisopetuksessa alkoi heti

muuttomme jälkeen ja olin

tyytyväinen hänen edistymisestään.

Asuimme yhdessä yli

4 vuotta, mutta olosuhteiden

muuttuessa, jouduin siirtämään

hänet asuntolaan. Irtautuminen

kodista ja muutto uuteen ympäristöön

toivat mukanaan sopeutumisvaikeuksia

ja hän joutui

ta laitoshoitoon.

Pitkittynyt laitoshoito näytti

muodostuvan pysyväksi tilaksi,

mutta valmistelin muuttoa avohuollon

palveluihin ja sainkin

hänet siirretyksi Keski-Uudellamaalla

sijaitsevaan autistisille

suunniteltuun palvelukotiin.

Muutto näytti sujuvan hyvin ja

sopeutumisen helpottamiseksi

halusin saattaen siirtää omaistani

uuteen ympäristöön.

Kuitenkin ornaiseni kommunikaatiovaikeudet

huolestuttivat,

koska hänellä ei ollut keinoja

ilmaista itseään riittävän

hyvin, vaikkakin itse pystyin

kommunikoimaan hänen kanssaan

hyvin ja tulkitsemaan hän-

Tunnistin surullisen isoäidin

Vantaan Sanomien 17.8. numerossa

olleesta kirjoituksesta,

joka käsitteli keskiuusimaalaisen

palvelukodin toimintaa.

Vu Vwreila olen jois n

k isst saanUt kuull*

tä. Puhetta tukevan ja korvaavan

kommunikoinnin arviointi saatiinkin

toteutettua ostopalveluna

pätevien ammattilaisten toimesta.

Arviointi kartoitti vuorovaikutteisen

kommunikaation

keinot ja välineet, joita myös

toimintaympäristön tuli aktiivisesti

käyttää. Toivoin myös palvelukodin

henkilöstöltä myönteistä

suhtautumista kulttuuritaustaamme

ja tapoihimme,

mutta se ei kiinnostanut heitä.

Päinvastoin, sain osakseni epäystävällistä

kohtelua, minut leimattiin

häiriköksi ja ryhdyttiin

nöyryyttämään.

Kielteinen asenne tuntui syrjinnältä

ja jouduin lopulta painostuksen

alla allekirjoittamaan

"sopimuksen", jossa vierailuni

rajoitettiin kahteen kertaan

kuukaudessa, kaksi tuntia kerrallaan

ja vierailut omaiseni luona

olivat tarkasti säädeltyjä, kuten

vankilassa konsanaan. Esitin

useita pyyntöjä, että vierailujani

rajoittava ja laiton sopimus purettaisin,

mutta siihen ei suostuttu.

Oikeuttani hoitaa edunvalvojan

tehtävääni ja vapauttani tavata

omaistani on loukattu. En

voinut hyväksyä syrjiviä rajoituksia,

koska niitä ei ollut muilla

omaisilla, joten sanouduin irti

"sopimuksesta". Myöhemmin

selvisi, että palvelukotlin lähettämiäni

sähköposteja ja puheluita

oli tilastoitu, samoin vierailujeni

ja omaiseni käyttäytymiselle

etsittiin korrelaatioita.

Olen omaiseni virallinen

edunvalvoja ja läheisin linkki

hänen lapsuuteensa ja yhteiseen

historiaan, mikä nyt haluttiin

pyyhkäistä pois. Omassa

kulttuurissani sukuyhteydet

olivat hyvin tiiviit ja isovanhemmilla

oli merkittävä asema

lasten ja lastenlasten elämässä.

Inkerin kansaa pitivät hengissä

vahva yhteisöllIsyys ja tunteiden

jakaminen, mitkä auttoivat

säilyttämään identiteettimme

etnisen vainon keskellä.

Nyt täällä demokratian ja

tasa-arvon esimerkkimaassa

tuntuu valitettavan usein siltä,

että olemme eriarvoisia, vaikkakin

Suomen kansalaisia. Pakostakin

joutuu kysymään, millaiset

arvot oikeuttavat tällaiseen

syrjivään toimintaan?

Surullinen

isoäiti

Vammaisten omaisten

taakat usein raskaita

Useimmat omaiset, jotkä

huolehtivat eri tavoin vammaisista

omaisistaan saavat kärsiä

paljon. Taakat ovat usein raskaita

ja ajoittain lähestulkoon musertavat

omaiset, kuten tämän

isoäidinkin. Palvelujen järjestävia

ja hoidosta vastaavia omaisia

ihmisarvoiseSti ja edes

allisesti, vaikkei ystävällisyyttä

riittäisikään.

Isoäiti ja hänen lapsenlapsensa

ovat inkerinsuomalaisia,

mutta lapsen o ven&

adn

nan toimintaan ennakkoluuloina,

syrjintänä ja suoranaisina

vääryyksinä. Tämä isoäiti on

sydämestään sitoutunut ja vastuuntuntoinen

lapsenlapsensa

huoltaja, jonka jo soisi saavan

edes hiukan helpotusta vanhmitpnsa

näiviin

asi-

-

'

. ,

. . .

,

-

_ . .

- - -

111

' '

PDF compression, OCR, web optimization using a watermarked evaluation copy of CVISION PDFCompressor