IHMISOIKEUDET‎ > ‎Kehitysvammaiset‎ > ‎

Pirkko Leskinen: Kehitysvammaisia joutuu mielivallan kohteeksi

Kehitysvammaisiin kohdistettavia pakkokeinoja koskeva
laki on täyttä hepreaa, vammaisten hoitokodeista osa on
surkeita, ja etujärjestöt ovat hiljaa pelätessään menettävänsä
tukirahansa. Ei ole helppoa olla kehitysvammainen Suomessa.
TEKST1: ESA PESONEN, KUVAT: MIGUEL VERA


li kevät 2010, kun
j skeenhityomsvainamemnalp-
' ko Leskinen ja monet
muut vastaavassa
asemassa olevat kyllästyivät
kokemaansa viranomaisten
micivaltaan sekä kehitysvammaisten
oikeuksien polkemiseen
hoitokodeissa. He ottivat
ja perustivat kehitysvammaisten
1hmisoikeuksia puolustavan
kansanliikkeen.
Jäscniä liikkeessä ei ole hurjan
paljoa, mutta ne vähät ovat
sitäkin äänekkäämpiä. Yksi
kansanliikkeen kantavia tavoitteita
on saada Suomi ratifioimaan,
hyväksymään,YK:n
vammaisten oikeuksia koskeva
sopimus. Suomi ei ole muuttanut
lakejaan sopimuksen
edellyttämällä tavalla, vaikka
kylläkin allekirjoitti sen ensimmäisten
joukossa.
ETUJÄRJESTÖT EIVÄT USKALLA
Eduskunnan lisäksi kansanliike
on tolmittanut vetoomuksia
oikeus- ja sosiaall- ja
terveysministeriöön, mutta
mitään ei ole tapahtunut.
Leskisen mielestä kehitysvammaisten
ctujärjestot eivät
aja kehitysvammaisten asiaa
riittävän tarmokkaasti.
-Ne ovat onancet niin sanotun
ennaltachkäisevän otteen
eli eivät halua "sammuttaa
tulipaloja". Nc myös
saavat Raha-automaattiyhdistyksen
avustuksia, civätkä
luonnollisest1 uskalla ryhtyä
vastakkain valtiovallan ja
päättäjien kanssa, Leskinen
täräyttää.
Leskisen mukaan virailisesti
lainsäädäntö on haluttu
saattaa sopimuksen cdellyttä

cdellyttämålle
tasolle, mutta todellista
innokkuutta lainmuutoksiin ei
ole. Kansanliike vaatii kehitysvammaisille
sopimuksen mukaisen
oikeuden Iiikkumisen
vapauteen, ja oikeuden valita
asuinpaikkansa.
HOIDETAAN - VA IKKA P AK 0 LLA
Kansanliikc haluaa uudistaa
Suomen kchitysvammalakia,
joka on osin niinkin vanha
kuin vuodelta 1977. Eniten
Leskistä ja hänen tovereitaan
risoo lain ne kohdat, jotka rajoittavat
kehitysvammaisen
itsemääräämisoikeutta. Leskisen
mukaan pakkokeinoja

kuten Iiikkumisen rajoittamista
ja jopa sitomista käytetään
kehitysvammaisia kohtaan
usein turhaan, lain varjolla.
-Itsemääräämisoikeuden
rajoittamisesta voi seurata
hoitolaitosten mielivaltaa.
Rajoituksien ja pakkokeinojen
käyttöä ei ole kirjattu lakiin
yksiselitteisesti ja laitosten
käytännöt vaihtelevat
Pakkokeinoja koskeva lainkohta
ei toden totta ole yksiselitteinerd
Kohta kuuluu
kirjaimellisesti seuraavasti:
"Erityishuollossa olevaan henkilöön
saadaan soveltaa pakkoa
vain siinå määrin kuin
erityishuolion
järjestäminen
tai toisen
henkilön
turvallisuus
välttämättä
vaatii."
01-
keusministeriön
selvityksen
mukaan
käräjäoikeudet
tekevät
kehitysvammaisten
itsemääräämisoikeuden
rajoittamista
koskevia
päätöksiä
vuosittain 30-55. Se on paljon.
Kehitysvammalain uudistamista
ja erityisesti pakkokeinopykälän
uudistamista on
kylläkin vaadittu jo kauan,
muun muassa eläkkeelle nyt
jääneen eduskunnan oikeusasiamiehen
Riitta-Leena
Paunion toimesta.Turhaan.
-Itsemääräärnisoikeuden
rajoittamiseen olisi jo vihdoin
saatava yksiselitteinen oma laki,
Leskinen vaatii.
KYSE ON IHMISEN ELÄMÄSTÄ
Jos unohtaa lakiriitelyn, kyse
on loppujen lopuksi kehitysvammaisten
elämästä, ja
omaisten huolesta lastensa,
siskojensa ja veljiensä hyvinvoinnista.
Omaiset tuntevat
jäävänsä asuntoloissa ja laitoksissa
asuvien läheistenså
elämän ulkopuolelle, mikäli
sukset jostain syystä menevät
ristiin hoitohenkilökunnan
kanssa. Pahimmillaan omainen
suljetaan kokonaan läheisenså
elämästä.
-Jos omaisesta halutaan
eroon, se onnistuu varsin helposti.
Omaisista voidaan jopa
tehdä riitaan syyllisiä, ilman
perusteital Kehitysvammaisen
edunvalvojaksi voidaan nimetå
omaisen sijaan viranomainen.
Viranornaisedunvalvojalla
saattaa olla satoja asiakkaita,
civätkä he osaa välttämättä
kornmunikoida vaikeavammaisen
kanssa, Leskinen summaa.
-Mutta kuka määrittelee
vaikeavammaisen tahdon, jos
hän ci pysty itse ilmaisemaan
tahtoaan puolucettomien ihmisten
läsnä ollessa? Kokemukselle,
joka omaisella on
omasta läheisestään, ei anneta
ainakaan näissä tilanteissa
arvoa.
HOITOKODIT OVAT
MONENKIRJAVIA
Kansanliike on niin ikään
huolissaan kuntien tavasta

ulkoistaa palveluitaan ja ulkoistamisten
vaikutukiesta
kehitysvammaisten turvallisuuteen.
Kehitysvammaisten
asuntoloita on monenkirjavia.
Eniten Leskistä arveluttavat
pienet, yksityisten yritysten
ja yhdistysten asuntolat.
- Erityisen alttiita väärinkäytöksille
ovat omaisryhmien
perustamat hoitokodit.
Leskinen ei luota viranomaisten
kykyyn valvoa hoitolaitosten
toimintaa.
- Homma toimii paremmin
kuntien omistamissa isommissa
asuntoloissa, joissa on
tarkka sisäinen valvonta. Ongelmia
On pienimmissä. Yksityinen
yritys saa toimintaluvan
vaikka tyhjille seinille,
kunhan mitoitukset ovat paperilla
kohdallaan. Valvonta
loppuu kokonaan, kun
muuttavat asuntoihin.
Kehitysvammaisten asumisen
järjestämisessä tahto ja
teot elävät Leskisen mukaan
omaa elämäänsä.Valtion Kehitysvammaisten
asumisohjelman
perusteella laitospaikkoja
tulisi vähentåä ja yksilöllistä
asumista lisätä.
-Todellisuudessa kunnissa
suunnitellaan uuden ajan vaivaistaloja,
asumiskeskittyrniä,
joissa on sekaisin kehitysvammaisia,
vanhuksia, mielenterveysongelmaisia,
Leskinen tietää
kertoa.

Valvovia
1 virkamiehiä Iiian.
I vähän"
Ylin kehitysvammaisten asunon
sosiaali- ja terveysalan lu- toloita valvova viranomaistaho foi
pa- ja valvontavirasto Valvira.
Kehitysvammaispalveluiden
järjestämis ja valvontavastuu
puolestaan on kunnilla. Valvira
valvoo kuntien omien laitosten
sekå kuntien yksityisiltå ostamien
palvelujen laatua yhdesså valtion
aluehallintovirastojen kanssa
- Ongelma on siinå, ettei valvovia
viranomaisia ole riittåvästi.
Valvottavia kohteita on koko ajan
enemmån, mutta uusia virkoja ei
ole luvassa, parahtaa ylitarkastaja
Tuulikki Forssen Valvirasta,
Kaikissa kohteissa ei voi käydå
usein. Forssen sanoo, ettå kehitysvammaisten
asuntoloihin tehdåån
myös pistokokeita, joista ei
etukäteen ilmoiteta asuntoloiden
' hen kilökunnalle
-Valviraan asti ei ole kantautunut
uutisia suurista ongelmista
kehitysvammaisten asuntoloissa.
Sitå en kiistä, etteikö ongelmia
olisi, Forssen myöntää.
Valvira on tehnyt tutkimuksen
vanhustenhoitolaitosten hoidonlaadusta,
ja vastaavaa tutkimusta
suunnitellaan kuulemma myös
kehitysvammaisten ympårivuorokautisista
hoitolaitokslsta.

Kanssani ei suostuta edes keskustelemaanl"

Viola Heistosen oikeustais,
telu tyttärenpoikansa Olegin tapaamisoikeudesta
on yksi ainoita
julkisuuteen tulleita tapauksia,
jolka koskevat kehitysvammaisen
ja hänen omaistensa
Heistonen on Olegin ainoa
elossa oleva lähiomainen. Oleg
asuu imatralaisessa toimintakes-
..
' kuksessa, joka kieltää tapaamiset
vedoten tyttärenpojan tahtoon
olla tapaamatta Violaa.
. Ofeg on puhekyyytön. Heistonen
tukiryhmlneen väätääkin, että
Olegin tahtoa on tulkittu
-Olegin edunvalvoja on ilmoittanut
meille, että pääsemme heti
tapaalnaan Olegia, jos han näin
haluaa. Mutta kun Oleg ei kuulemma
haluat huokaa Heiskanen.
-Olegin tahtoa ei kukaan
puolueeton ihminen pääse kysymåän,
eikä minulla ole hoitokohin
pääsyä. Soittavat poliisit
paikalle. jos he näkevät minut!
Kimurantin tapauksesta tekee
Heistosen saama syyte Olegin
paholnpltelemisestä. ioka kyllä
purettim sittemmIn aiheettomana.
Heistoselle el ole palautettu
Olegtmedunvalvojuutta.
Heistosen mukaan hoitopaikan
henkilökunta ei suosttr
edes keskustelemaan hänen
kanssaan. Toimjntakeskuksen
henkilökunta orf uhannut jopa
irtisanoutua. los han
tapaamaan

DSCN0685.pdf


Comments