Raution toimintakeskus epäilee asukkaan isoäitiä pahoinpitelystä -UUTISVUOKSI Sunnuntai 25. tammikuuta 2009 Viola Heistonen kuvattiln syksyllä, kun hän oli Imatralla kunnallisvaaliehdokkaana. Inkeriläinen paluumuuttaja kerthi tuolloin oIevansa etenkin vammaisten, vanhusten ja maahanmuuttajlen asialla.Sanasota Raution toimintakeskuksen ympärillä saa yhå synkempiä såvyjä. 72-vuotias isoäiti tyrmää väitteet ja pyytää apua kehitysvammaiselle lapsenlapselleen. ANU PAKARINEN SANASOTA Raution toimintakeskuksen ympärillä jatkuu ja kiihtyy. Etelä-Suomen lääninhallituksen lisäksi kädenvään- ,töön on kutsuttu mukaan myös Imatran poliisi, jolle Raution toimintakeskus on tehnyt tutkintapyynnön au- >tistisen miehen pahoinpitelystä. Toimintakeskus, epäilee pahoinpitelystä miehen iscr. äitiä. Tutkintapyyntö tehtiin 12. tammikuuta, noin vuorokausi sen jälkeen, kun autistinen mies oli palannut toimintakeskukseen viikonloppulomalta isoäidin luota. Poliisille puhelimella jätetyssä tutkintapyynnössä kerrotaan, että miehen oikeassa poskessa, ohimossa ja korvassa oli mustelmia, ja että isoäidin epäillään aiheuttaneen vammat lyömällä. Isoält1 Viola Heistonen, 72, on epäilyistå järkyttynyt ja vihainen. Oma maine ei häntä -. 1 .,. 11. nosta, vaan kehitysyammaisen tyttärenpojan kohtalo. Pahoinpitelyepäilyjen varjolla toimintakeskus hankki hänelle vierailukiellon, ja myös päivittäiset puhelinsoitot kiellettiin. Isoäidin sydäntä särkee, kun hän kuvittelee, mitä miehen päässä liikkuu. - Pojan älti kuoli viime vuonna ja isä hylkäsi perheen jo aikoja sitten. Miten hänelle on selitetty, ettei isoäitikään enää käy? - Minulla on pojasta suuri huoli. Miten hän jaksaa? Kyse on kehitysvammaisesta, jonka psyyke voi mennä todella sekaisin. Hänet tässä tuhotaan. Kun saatoin hänet asunnolleen, yilitin ja suukotin poskea, ja hänen kasvonsa olivat aivan siistit. Viola Heistonen Kehitysvammalsen eristäminen lähimmästä omaisesta on Heistosen mielestä äärimmäisen julmaa. Syytä hänelle ei koskaan ilmoitettu, vaan hän sai tietää pahoinpitelyepäilyistä toimittajan avulla. Paitsi että epäilyt ovat loukkaavia, ennen häntä ahdistaa mielivalta, jolla tyttärenpojan asioista on päätettY. Ongelmat alkoivat pian sen jälkeen, kun mies muutti viime keväänä Raution toimintakeskukseen. Lähin omainen ja edunvalvoja tuupattiin sivuun hoitoa koskevissa asioissa, vaikka isoåiti kokee olevansa paras asiantuntija tulkitsemaan puhumattoman miehen mielen- Iiikkeitä. - Osaan lukea häntä. Raution toimintakeskuksessa ei ole hänen hyvä olla. Hän ei halunnut palata sinne viimeiseltii kotilomaltakaan. - Kun saatoin hänet asunnolleen, silitin ja suukotin poskea, ja hänen kasvonsa olivat aivan siistit. Mitään mustelmia ei ollut paitsi polvessa, ja sekin mustelma oli vanha, muistelee Heistonen viikonloppua, jolloin pahoinpitelyn väitetään tapahtuneen. lielstonen kiistäälloskaan lyöneensä lähes kaksimetriseksi mieheksi varttunutta tyttärenpoikaansa. Tämän ajoittaisista levottomuuskohtauksista on selvitty laulamalla, puhumalla, päätä ja poskea silittämällä, kättä pitelemällä ja hartioita hieromalla. Kokemusta on pikkulapsiajasta saakka. - Tärkeää on myös ohjattu toiminta ja tekeminen, isoäiti tietää. - Raution toimintakeskuksessa ei ole autismiin Iiittyvää asiantuntemusta, minkä vuoksi olen halunnut siirtää hänet Villa Kateliaan. Tämä ja se, että seuraan niin tarkkaan pojan hoitoa, on kai syynä siihen, miksi minut halutaan nyt pois kuvioista. Heistonen on tehnyt karrtelun Eteik-Suomen lääninhallitukselle Raution toimintakeskuksesta. Lisäksi hän harkitsee rikosilinoftuksen tekemistä. Tärkeintä olisi saada kuitenkin tyttärehpojan elämä takaisin normaalille raiteille. Autismi Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäirlö. Aistihavainnot ja nilden tulkinta poikkeavat huomattavasti tavanomaisesta. Autistinen henkilö alattelee, ymmärtää ja Mieltää asioe den merkityksiä ja ympäristöään eri tavalla kuin muut. Tyypillisiä piirteitä: puutteellinen tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunIkaatio, raJoittunut tai stereotyyppinen käytös Sekä polkkeavat reaktiot aistlärsykkelslin. Lähde: Autismlj Aspergerliitto Kehitysvammaisten omaiset vain välttämätön paha? ANU PAKARINEN KENITYSVAMMAISTEN omaiset ja palvelukotien työntekijät ajautuvat valitettavan usein törmäyskurssille. Ristiriidat ovat jokapäiväisiä, sanoo Viola Heistosen perhetuttu, Keski- Uudenmaan Kehitysvammaisten tuki ry:n edunvalvoja Pirkko Leskinen. - Kun kehitysvammainen muuttaa vanhempien luota palvelukotiin, alkaa taistelu, kuka hänet omistaa, kuka saa määrätä hänen asioistaan. Omaisille näytetään suurin piirtein ovea, - Useimmat tyytyvät tähän, koska pelkäävåt, mitä vammaiselle tapahtuu. Jos vanhemmat puuttuvat liiaksi seuraa pieniä, pieniä sanktioita, joista vammainen itse kärsii. Ääritapauksissa vanhemmilta on viety jopa tapaamisoikeus tai rajoitettu se minimiin. Eräältä äidiltä riistettiin kaikki oikeudet monivammaiseen lapseensa, kun hän kyseenalaisti tämän kivuliaat leikkaukset. - ÄRI saa tavata lastaan tunnin ajan kuukaudessa, valvojan läsnäollessa. Kun lapsi joutuu sairaalaan, äidin pitää kysyä vierailuun edunvalvojan lupa. Pirkko Leskisellä on autistinen aikuinen lapsi, jota hän itse hoitaa. Hän on seurannut kehitysvammaisten asioita jo yli 30 vuoden ajan ja kertoo, ettäristiriidat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. - Kyse on valtataistelusta: kumpi tietää paremmin vammaisen tarpeet ja toiveet, palvelukoti vai omaiset. Leskinen ihmettelee, miksi omaiset sivuutetaan niin - Koetaanko myös heidät vajaavaltaisiksi, jotka divät ymmärrä asioita? Vai onko alalle hakeutunut muiden alistamisesta ja vallankäytöstä nauttivia narsisteja? Raution toimintakeskuksen toimintaa Leskinen ihmettelee. Pahoinpitelyepäily perustuu tulkin välityksellä tehtyyn tyttärenpojan haastatteluun. - Mikä on sanojen ja lauseiden merkitys puhumattomalle autistille? Hän voi vastata aivan eri asi aan kuin kysytään. - Puhumatonta autistia ei saisi tulkita, vaan tulkata. Erehtymisen ja manipulaation vaara on suuri. Kehitysvammaiset haluavat myös miellyttää ja helposti vastaavat toivotulla tavalla. iti - tavta L. staan tunnlIn can tul audes., a, valvojan Usnaolle.:;sa. Pirkko Leskinen Myös Autismi- ja Aspergerliitossa korostetaan, että yhden tulkatun haastattelun perusteella ei pidä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. - Tulkkaamalla saadaan uskottavia ja hyviä vastauksia, mutta yhden keskustelukerran perusteella ei pitäisi ryhtyä näin järeisiin toimenvaan asIaa pitäisi selvittää lisää. - Asiaa pitäisi kysyä usealla eri tavalla ja eri ajankohtina, jotta minimoidaan hetkestä, vireystasosta ja sanamuodoista johtuvat väärinymmärrykset. - Myös henkilön älyllinen taso vaikuttaa. Mitä alempi se on, sen suurempi on väärinymmärrysten riski, kertoo 1iiton toiminnanjohtaja Henrietta Gyllenbögel. |
IHMISOIKEUDET > Kehitysvammaiset >