Viola Heistosen punainen
hattu auttaa Olegia tunnistamaan isodidin
ruudusta.Viittomilla viesti välittyy.
SKYPE
.
"ilmainen" kuvapuhelin Puhevammaisen ihmisen
osallistuminen itseä Skype-puheluja käyttävät
jo monet kiinnostavaan toimintaan ja
mahdollisuus oman mielipiteen ilmaisuun itseä
koskevissa asioissa kangertelee kuulovammaiset
Suomessa yhä, vaikka perustuslaki takaa
kaikille oikeunuoret.
Niistä den vuorovaikutukseen ja
osallistumiseen. Käytännössä puhekielen
käyttäminen on kuitenkin voisivat hyötyä usein
ainoa keino saada mielipide toisten kuuluville.
myös toiset viittojat:
Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat
jo aikuisikään ehtineet puhevammaiset.
puhevammaiset henkilöt, joiden lapsuudessa ei
ollut Vanhusten vielä tarjolla vaihtoehtoisia
kommunikaatiokeinoja. palvelutaloissakin Monet
heistä ymmärtävät puhuttua kieltä
puutteellisesti. Skypeä on kokeiltu Silti
puheen ja elekieleen perustuvan "oman"
kommunikoinnin katsotaan riittävän heille
jatkossakin, koska yhteydenpidossa heidän
uskotaan olevan jo liian vanhoja opettelemaan
munikaatiokeinoista, joita käytetään
päivätoiminnassa ja toiminnan jäsentämisessä.
Sen sijaan kommunikaatiokuvien tai
tukiviittomien hyödyntäminen on vähäisempää -
etenkin silloin, jos asukas ymmärtää jonkin
verran puhuttua kieltä.
omaisiin.
Eija Roisko ei osaa arvioida, kuinka monen
puhevammaisen henkilön käytöshäiriöt johtuvat
kommu-
uusien kommunikaatiokeinojen käyttöä.
Esimerkiksi Kelan kustantamaa puheterapiaa ei
TEKSTI: PÄIVI MARJELUND, KUVAT: P.M. JA PASI
LEPISTÖ
yleensä myönnetä enää aikuisikään ehtineille
kehitysvammaisille henkilöille. Puhevammaisen
ihmisen läheiset ovat ratkaisevassa roolissa,
koska puhevammainen ihminen itse ei useinkaan
ole tietoinen uusista mahdollisuuksista.
Kun kyse on aikuisesta puhevammaisesta
ihmisestä, lähipiiriin kuuluvat usein
paitsi omat vanhemmat, myös palvelukodin
tai tilapäishoitopaikan henkilökunta, jonka
mielenkiinnosta uusien keinojen käyttöönotto
myös riippuu. Kehitysvammaliiton alaisuudessa
toimivan Tikoteekin johtajan Eija Roiskon
mukaan asuntoloissa ja
Haastava käytös vähenee, kun puhe luistaa
"Arjen rutiinit ja asiat pystytään ehkä
jotenkuten hoita-
maan eleiden ja ilmeiden avulla, mutta
ihmisellä on muutakin kuin perustarpeet.
Jos kehitysvammainen henkilö haluaisi
ilmaista itseään laajemmin tai hän on
vaikkapa ärsyyntynyt jostakin, toimivaa
kommunikaatiokeinoa ei löydykään, ja
seurauksena on haastavaa käytöstä."
nikaation esteistä. Hän kuitenkin huomauttaa,
että usein haastava käyttäytyminen on
vähentynyt, kun ihmiselle on löytynyt toimiva
kommunikaatiokeino.
Eija Roisko painottaa sitä, että
kehitysvammaisen henkilön kanssa yhteistyössä
toimiva hoitaja tai ohjaa-
ja on niin sanottu "osaava kumppani", jonka
velvollisuutena on etsiä asiakkaalleen toimiva
kommunikaatiokeino.
Puhevammaisten kommunikaation edistämiseen
keskittyneen Papunet-sivuston mukaan
kommunikaation edistämisessä on lähdettävä
liikkeelle sitä tukevan ympäristön luomisesta.
Puhevammaisen ihmisen toi-
mintaympäritän n oltv elnen, i~a 97ntyy
F,ilveluLedei.. .n kyllä tiet.a vaiht.el-Itcvta
fil
inia
34
lisia tarpeita ilmaista ajatuksiaan, ja jossa
rohkaistaan siihen. Mitä merkityksellisempiä
lähetetyt viestit ovat ja mitä paremmin
ympäristö pystyy vastaamaan niihin, sitä
suurempi motivaatio kommunikointiin syntyy
Yhdeksi etäkommunikaation keinoksi sopivat
Tikoteekin mukaan hyvin myös kuvapuhelimet
ja videoneuvottelujärjestelmät. Niiden avulla
läheinen tulee ikään kuin kylään.
Laitteet, laajakaista ja osaaminen maksavat
Skype-puheluohjelman voi ladata osoitteesta
www.skype.fi. Skype-puheluyhteys kahden
tietokoneen välillä ei
imaksa mitään, vaikka yhteys
otettaisiin toiselle puolelle
maapalloa.Skype-puheluohjelmalla voi soit-
Oleg opettelee ruudulle viittomista
taa myös tavalliseen puhelimeen, mutta se
maksaa.
Tukilinja-lehti seurasi muutaman kuukauden
Esimerkiksi ulkomaille soitettaessa tällainen
puhelu
ajan erään puhevammaisen henkilön
kommunikaatiokokeilua. Oleg Jakonen on
puhumaton, autistinen henkilö, joka asuu
Uudenmaan vammaispalvelusäätiön ylläpitämässä
Palvelukoti Mattilankaaressa. Palvelukoti on
perehtynyt erityisesti kommunikaation ja
vuorovaikutuksen tukemiseen.
Viola Heistonen kertoo tehneensä aktiivisesti-
työtä tyttärenpoikansa kommunikaa tion-
kehittämiseksi. Vuosien aikana on kokeiltu-
niin puhelaitetta, kuvakortteja kuin tukiviit -
tulee kuitenkin halvemmaksi kuin tavallisesta
puhe-
koneeseen liitetään kuulokkeet,joissa on
mikrofoni.
limesta soittaminen.
*Tietokoneeseen voidaan liittää
web-kamera,jolloin
puhujat voivat nähdä toisensa. Jotta viittomat
välit-
kuntoutuksen ja vapaa-ajan vieton väline, jonka
vuoksi isoäiti päätti hankkia Olegille oman
tietokoneen. Hän onnistui hankkimaan sellaisen
Lions clubin kautta, ja Tikoteekki lainasi
vielä sopivia kuntouttavia opetusohjelmia.
Harjoittelun avulla Olegin luku- ja
kirjoitustaidon sekä tietokoneen käyttötaitojen
toivotaan kehittyvän niin, että hän pystyisi
kommunikoimaan jatkossa kirjoittamalla.
Tietokoneen käytön mahdollisuuksia
monipuolistamiseksi Viola Heistonen hankki sekä
itselleen kotiin että palvelukodissa olevaan
Olegin tietokoneeseen laajakaistayhteyden ja
web-kameran.
Skyp e-nettipuheluohjelman avulla yhteydenpito
isoäidin ja tyttärenpojan välillä sujuisi
ilmaiseksi.
tyvät, tarvitaan riittävän nopea (vähintään 512
mb) laajakaistayhteys molempiin suuntiin sekä
hyväta-
Olegilta uuden oppiminen vie aikaa
soinen web-kamera. Halpa, noin 10 euron web-ka-
tomiakin. Uusin kokeilu on ollut Skype-
Eniten Skype-puheluissa maksavat tietokoneet
puheluyhteys. Oleg ymmärtää puhuttua
arkikieltä, mut-
ja toimivan laajakaistayhteyden ylläpito.
Puhumat-
ta oman mielipiteen kertominen on hänelle
tumaan. Jos tietokone ei ole tuttu, voi
taitojen kar-
haasteellista. Kun Oleg asui nuorempana iso-
tuttamisen aloittaa vaikka työväenopiston
kurssilla.
Uusiin asioihin ja kommunikaatiokeinoihin
tutustuminen vaatii kuitenkin vammaiselta
henkilöltä aikaa. Autistiselle henkilölle
uusiin asioiden sopeutuminen on neurologisen
vamman vuoksi vielä erityisen haasteellista.
Skype-puheluiden käyttö Oleg Jakosen
etäkommunikaatiokeinona aloitettlin sen vuoksi
palvelukoti Mattilankaaressa kolmen viikon
päivittäisellä harjoittelulla. Oleg tarvitsee
Skype-yhteyden avaamiseen
äitinsä kanssa, eleet ja ilmeet olivat hänen
Samaa voi suositella myös puhekumppanin asuin-
ohjaajien tukea, mutta lyhyiden, sanallisten
pääasiallinen viestintäkeinonsa. Arjen
jäsentämisen tukena käytettiin myös runsaasti
kuvakortteja. Joskus Oleg kirjoitti lyhyitä
viestejä tai yritti piirtäen ilmaista asiaansa.
Myös tukiviittomien käyttöä harjoiteltiin.
paikkana olevan laitoksen henkilökunnalle.
ohjeiden avulla puhelu isoäitinsä kanssa pääsee
alkuun. Kuvayhteyden ansiosta Viola Heisto-
mera riittää vain , jos viittomia ei käytetä.
* Puhetta käyttäviä Skype-puheluja varten
tietoEdullisimmat saa noin 20 eurolla.
takaan siitä tietotaidosta, joka saa toimeen
tart-
viimeksi kolme vuotta sitten Tikoteekissa, jos-
tää vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinoja
nen pystyy käyttämään puheensa tukena
tukiviittomia. Heistoselle on myös tärkeää
Olegin ilmeiden näkeminen, sillä Oleg käyttää
puhelun ajkana puhetta vain muutaman sanan
alkutavun verran. Jutuntekotilanteessa käydyn
Skype-puhelun aikana Viola Heistonen kyselee
Olegin
sa päädyttiin kehittämään kuviin perustuvaa
tulisikin kehittää, mutta mistä koulutus
heille?
kuulumisia ja laulaa hänelle. Tutut laulut
ilah-
kommunikaatiota. Alussa Olegilla oli vaikeuk-
Vielä viime vuonna kehitysvamma-alan
duttavat Olegia. Oma lempiraulu saa hänet
sia ymmärtää kuvien symbolista merkitystä,
asuntolat ja laitokset tarjosivat
henkilöstölleen
mutta arviointijakson aikana hän omaksui kuvien
käytön PECS-kuvanvaihtokommunikaation avulla.
Olegille on laadittu myös
täydennyskoulutuksena tulkkipalvelukoulutukseen
liittyvää koulutusosiota, jossa käsiteltiin
kieli- ja kommunikointiympäristön tuen muotoja.
Uudistetussa koulutuksessa tällaista osiota ei
enää ole tarjolla. Taitojen kehittäminen jää
jatkossa puhevammaisten ihmisten lähiympäristön
oman aktiivisuuden varaan.
tapailemaan laulun sanoja, mutta toinen laulu
tuo kyyneleet Olegin ToistuvaSta harjoitterusta
huolimatta Oleg
"Tärkeintä oli, että Oleg sai rauhassa kertoa
asioitaan:' Olegille on tehty kommunikaation
arvio
kommunikaatiokansio. Viime kesänä Oleg Jakonen
sai puhetulkik-
seen Sanna Vallius-Kauhaniemen. Hänen
tuellaan kommunikaatiomahdollisuuksia pyritään
kehittämään edelleen. Viola Heistosen mukaan
puhetulkki on jo muutaman työssäolokuukautensa
aikana aktivoinut Olegin kuvakommunikaatiota.
Olegin tapaan kaikilla puhevammaisilla
henkilöillä on oikeus tulkkipalvelun käyttöön
maksutta vähintään 120 tunnin ajan vuodessa.
Tulkkipalvelua voi käyttää esimerkiksi työhön,
opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen
osal-
vammaisilla on oikeus tulkkipalveluun.
Koulutettuja puhetulkkeja ei kuitenkaan riitä
kaikkiin tarpeisiin. Omaisten sekä asuntoloiden
ja palvelukotien ohjaajien taitoja käyt-
Palvelukoti Mattilankaaressa kommunikointiin
pyritään kiinnittämään huomiota.
Omahoitaja Auli Aarnikosken mukaan Olegin
käytössä olevat kommunikaatiokansiot ja kuvat
tuovat kommunikaation luotettavuutta ja
selkeyttä.
"Vaihtoehdot esitetään kuvienkin avulla, jos se
vain on mahdollista:'
listumiseen tai vapaa-aikaan liittyvissä tilan-
Kuvapuheluissa voi käyttää viittomia
teissa. Opiskeluun liittyvää tulkkipalvelua
tulee saada niin paljon kuin hakija tarvitsee
selviytyäkseen opinnoistaan. Puhevammaisten
lisäk-
Vastavuoroisen kommunikaation kehit-
si vaikeasti kuulovammaisilla ja kuulonäkö-
neen todettiin olevan hänelle myös tärkeä
tämiseksi Olegille on suositeltu myös
tietokoneen käyttöä. Tikoteekin arviossa
tietoko-
Jakonen ei vielä kokenut Skype-yhteyttä
omakseen. Kuvapuhelin sijasta hän soitti mie-
luummin isoäidilleen tavallisella puhelimella.
Mutta ehkäpä ajan kanssa uuteenkin puhelimeen
tottuu.
Esimerkiksi kuurot ja kuulovammaiset henkilöt
pystyvät Skype-puheluiden avulla käymään
puhelinkeskustelut omalla äidinkielellään,
viittomakielellä. Heidän keskuudessaan ne
ovatkin yleistyneet, vaikka he joutuvat
hankkimaan laitteet ja yhteyden omin varoin.
Kuntien sosiaaliviranomaiset suosivat
apuvälineenä yhä tekstipuhelinta. C1)
-www.papunet.net (Yleiskielisiltä sivuilta
valitaan ylävalikosta kohta"tietoa'.9
-www.skype.fi (Sivulta löytyvät selkeät
toimintaohjeet.Ohjelma on ilmainen, mutta sen
lisäpalvelut ovat maksullisia.)
35
tuk ilinja
eri-ikäisillä ja -taitoisilla lapsilla pitäisi
olla mahdollisuus kehittyä valitsemassaan
lajissa. Erityisryhmässä tällaiseen
yksilöllisten taitojen kartuttamiseen iän
myötä ei aina ole mahdollisuuksia, koska
ryhmän ikähajonta on suuri. Murrosikäistä tai
taidoissaan pidemmälle edennyttä
harrastajaa leikinomainen harrastaminen paljon
itseä nuorempien joukossa ei välttämättä jaksa
kiinnostaa. Iän karttuessa voi etsiä it-
Urheiluseurassa:
selleen sopivan kilpaharrastuksen
vammaisurheilun parista.
Etsi kokeilemalla sellainen liikuntamuoto tai
laji, joka oikeasti kiinnostaa lasta.
Seurat ovat jo huomanneet kysynnän
Urheiluseurojen suorat yhteydenotot ovat Sari
Raution mukaan selvä merkki asenteiden ja
yleisen liikuntakulttuuriin muutoksesta.
"Seurat vastaavat kysyntään. Kun yhä
useampi vanhempi kyselee erityistä tukea
tarvitsevalle lapselleen harrastusryhmää,
aletaan miettiä oman toiminnan soveltuvuutta
kaikille lapsille." Jotta erityislapsen
osallistuminen urheiluseuran liikuntaryhmään
Oppimisvalmiuksia kehittää parhaiten
monimutkainen ja vaativa kehon käyttäminen,
kuten telinevoimistelu, tanssi sekä nopeat,
fyysiset joukkuepelit. Niissä keho joutuu
tekemään kovasti työtä,
ja motorisiin suorituksiin pitää keskittyä.
Kysy rohkeasti oman paikkakunnan
urheiluseurasta omalle erityislapselle sopivaa
ryhmää.
sujuisi, vanhempien kannattaa kuitenkin
kertoa heti reilusti lapsen oppimis- ja
toimintavaikeuksista. Joissakin seuroissa
kaikkien osallis-
*.1
Jos sellaista ei ole, pyydä perustamaan
sellainen.
Kerro, että sellaisia on jo muilla
paikkakunnilla.
tujien erityistarpeista kysytään
automaattisesti ilmoittautumisen yhteydessä.
Näin koulutetut ohjaajat osaavat huomioida
erityistarpeen ja ottaa sen ryhmätilanteessa
oikealla tavalla huomioon.
* Kerro avoimesti lapsesi toimintavaikeuksista,
diagnoosilla ei ole niinkään väliä. Myös
vammaisen lapsen harrastus voi olla
Vanhempien keskuudessa sana kiirii hyvistä
liikuntaryhmistä. Parhaimmillaan tieto
saavuttaa myös lapsen toiminta- tai fysiotera-
maksullinen.Terapia on eri asia.
peutin tai hoitavan lääkärin. Näin on käynyt
Helsingissä toimivan telinejumppaseura Touhis
ry:n kanssa. Toiminnanjohtaja Tuire Autio
kertoo hoitavien tahojen suosittelevan nykyään
lapsille osallistumista Touhiksen toimintaan
jatkoterapian tai toisen viikoittaisen
terapiakerran
1,
sijasta.
Di Koulussa: rft
Koulujen liikuntatunneilla kuuluu kaikkien
saada liikkua. Erityistä
tukea tarvitsevan oppilaan liikuntatuntia
voidaan yksilöllistää.Kysy neu-
voa oppilaan fysioterapeutilta tai lääkäriltä.
Lapsi osaa kertoa, mistä
pitää, myös vanhemmat tuntevat oman lapsensa
taidot ja mieltymykset.
Suunnittele liikuntatunnit mielenkiintoisiksi
ja vaihtele pelattavia
,,,,,
W,,/,,111 NII//
\
Monia liikuntaryhmiä pyörittävän helsinkiläisen
Kehitysvammatuki
57:n toiminannajohtaja Päivi Aalto-Rauhalan
mielestä yhteistyötä urheiluseurojen kanssa
tarvitaan myös vammaisurheilun puolella.
Sen avulla lahjakkaat urheilijat voivat edetä
kilpatasolle vammaishuippuurheilussa.
Sari Rautio ei innostu ajatuksesta, että
erityislapset mukaan ottavien liikuntaryhmien
yhteystiedot koottaisiin nettiin. "Sen
sijaan pitäisi kehittää alueellista
liikuntatiedotusta. Erityislasten vanhempien
pitäisi oppia käyttämään oman kotikunnan
ja SLU:n piirijärjestön nettisivuja, jotka
voisivat jatkossa kertoa toiminnastaan tyyliin
`Harrastustoimintamme soveltuu kaikille'. Kyse
on pohjimmiltaan tasa-arvosta:'
pelejä. Monipuolisesta tarjonnasta jokainen
löytää mieleisensä.
ii
Ristikkäisiä käsien taputteluleikkejä,
musikkileikkejä tai muuta
Leirikesä kutsuu erityislapsiakin
taukoliikuntaa voidaan tehdä luokkahuoneessa
opetuksen lomassa.
Tänä kesänä sadoilla erityistä tukea
tarvitsevilla lapsilla on mahdollisuus
Se tuo sopivaa taukoa opiskeluun, ja myös
rauhoittaa oppilaita.
osallistua Suomen Urheiluliiton
piirien järjestämille Sporttileireille.
Vammaisurheilujärjestöjen ja paikallisten
urheilujärjestöjen yhteistyö on
tuottanut kautta aikojen laajimman
liikuntaleirivalikoiman kaikille
Mitä enemmän keskittymistä motorinen suoritus
vaatii, sitä parem-
min se palvelee oppimista.
Opettajille on tarjolla liikuntaan
liittyvää lisäkoulutusta myös erityisopetuksen
näkökulmasta.
lapsille.
Eri puolilla Suomea järjestetään yhteensä
14 Sporttileiriä 5-14vuotiaille lapsille.
Erityistukea tarvitsevat lapset osallistuvat
Iiikuntaleireille joko yhteisissä ryhmissä tai
erillisillä, soveltavilla Sporttileireillä.
Leireillä majoitutaan teltoissa tai
koululuokkien lattialla ja leireillä on
mukana yleisavustaja. Ainakin myöhemmin kesällä
järjestettäville leireille voi vielä löytyä
tilaa.
Liikuntaa kaikille lapsille
-hanke: Ikl.sporttisaitti.com/ Leirit:
Ikl.sporttisaitti.com/sporttileirit/ tai oman
alueen SLU:n piirijärjestö.
Oppaita erityisliikunnasta:
lkl.sporttisaitti.com/oppaat_ja_materiaalit
33
tukilinja