IHMISOIKEUDET‎ > ‎Kehitysvammaiset‎ > ‎

Vankila turvaa ihmisoikeudet

Vankila turvaa ihmisoikeudet paremmin kuin kehitysvammaisten asuntola

Parkkisakott a inisen myöntäminen
yksityisille yrityksille
toi keskusteluun oikeutuksen
julkisen tehtävän antamisesta
yksityisille. Aivan sama on
tapahtumassa pakkokeinojen
käytössä myös kehitysvammaisten
asumisessa, jonka ongelmat
Helsingin Sanomat toi 17.7 ja
Aamulehti 18.7 pääkirjoituksissaan
esille.
Vuonna 1977 säädetyssä kehitysvammaisten
erityishuollosta
annetun lain 42 § todetaan että
pakkoa voidaan käyttää jos
kehitysvammahuollon toteuttaminen
tai toisen turvallisuus
sitä välttämättä vaatii.

Erityishuoltopiireissä on pakon
käytöstä kuitenkin laadittu tarkat
ohjeet jopa ohjekirjat, mutta
kehitysvammaisten asumista
ulkoistettaessa yhä enemmän
yksityisten yhdistysten, yrittäjien
tai yritysten hoitoon, pakkotoimia
käytetään yhä enemmän
paikkaamaan ammattitaitoa ja henkilökuntaa.

Ajankohtaisessa Kakkosessa

Tiina Merikannon ohjelmassa
12.7. kerrottiin 17-vuotiaasta
autistipojasta, joka suljettiin
laitoksessa lukkojen taakse potan
ja unipillerin kanssa 19.30-
7. Jäi epäselväksi toimittiinko §
42 antamin valtuuksin vai paikattiinko
eristämisellä henkilökuntapulaa?
Eräässä kaakkois-suomalaisessa
pienen yksityisen yhdistyksen
ylläpitämässä "laitoksessa"
on jo kahden vuoden
ajan ja edelleen jatkuen eristetty
puhumaton kehitysvammainen
kaikesta yhteydenpidosta
omaistensa kanssa.
Tähän pakkokeinojen käyttöön
puuttui myös eduskunnan
apulaisoikeusasiamies todeten,
että vammaisen tapaamisrajoitetta
tehtäessä olisi pitänyt
kuulla vammaista ja omaista

toimia suhteellisuusperiaatteen
mukaisesi ja perhe -elämää
kunnioittaen.
Apulaisoikeusasiamies totesi,
että kehitysvammahuollossa
käytettävien rajoitusten sisältö,
laajuus ja täsmälliset edellytykset
eivät käy ilmi kehitysvammalaista
kuten perustuslaki
edellyttää perusoikeuksia rajoitettaessa.
Tämän totesi silloinen
apulaisoikeusasiamies Paunio
jo 15 vuotta sitte

Hallituksen tulee

viipymättä
hallitusohjelman mukaisesti
purkaa erityishuoltolaki ja sen 42
§ ja sosiaali- ja terveysministeriön
vihdoin saada valmiiksi itsemääräämisoikeuden
rajoituksia
koskeva lakiesitys, jotta Suomi
voisi vihdoinkin ratifioida YK:n
vammaissopimuksen, mikä on
myös hallitusohjelmassa.
Suomen vankiloissa pakkokeinojen
käyttö on hyvin tarkkaan

säädelty ja valituskelpoinen,
Suomen kehitysvammaiset
elävät olosuhteissa, joissa heillä
ei ole itsellään mitään mahdollisuuksia
valittaa eikä edes aina
toimivaa kommunikaatiota
kertoa huonosta kohtelustaan
ja pakkotoimista.
YK:n kidutuksenvastaisen
kohtelun alakomitea tekee
säännöllisiä tarkastuksia Suomen
vankiloissa, milloin myös
kehitysvammaisten asumisyksiköt
saadaan ihmisoikeustarkastusten
piiriin.
Onko Suomessa yhtään ihmisoikeusjärjestöä,
joka lähtisi puolustamaan
kehitysvammaisten
ihmisoikeuksia ja taistelemaan
yksittäisten kehitysvammaisten
ja heidän omaistensa hädän
puolesta.

Pirkko Leskinen
Sipoo



Onko Suomessa
yhtään
ihmisoikeusjärjestöä,
joka lähtisi
~.f. puolustamaani^,
kehitysvammaisten
ihmisoikeuksia?


Ota kantaa Keski-
Uusimaan suositussa
Lukijan kynässä
Etusijalla julkaisussa ovat paikallisia
aiheita käsittelevät tekstit,
jotka ovat mahdollisimman
lyhyitä ja napakoita (enintään
2 500 merkkiä välilyönteineen).
Kätevin tapa lähettää Lukijan
kynä- kirjoitus on sähköposti:
toimitus. keskiuusiimaa@
lehtiyhtyma.fi
Kirjepostin osoite on: Keski-
Uusimaa / Lukijan kynästä,
PL 52,04301 Tuusula

Pirkko Leskisen kirjoitus Keski-Uusimaassa


Comments