Viola Heistosen tukiryhmä vaatii kehitysvammalain purkamista

Anu Pakarinen

Tapaamisyritys päättyi poliisien tuloon

Kansalaislähetystö menee tänään eduskuntaan.

VIIMEKSI kun Viola Heistonen pyrki huhtikuussa Raution toimintakeskukseen, ovet vedettiin säppiin hänen nenänsä edestä ja paikalle soitettiin poliisit. - Minun väitettiin olevan ag,gressiivinen ja aiheuttavan häiriötä, 74-vuotias Heistonen kertoo. Mukana oli myös imatralainen Esko Kärkäs, joka toimii Eurooppalaisen oikeusturvan liiton EOK:n yhdyshenkilönä. Kärkäs oli osallistunut vierailuille kaksi kertaa aiemminkin Heistosen pyynnöstä. - Kahdella edellisellä kerralla tapaaminen onnistui ja ne olivat ihan kivoja vierailuja. Silminnähden lapsenlapsi ilahtui Heistosen näkemisestä. Ei epäilystäkään, etteikö heillä olisi hyvä suhde.

ANU PAKARINEN

VIOLA HEISTOSEN ympärille muodostunut tukiryhmä

luovuttaa tänään kansanedustajille vetoomuksen kehitysvammalain uudistamiseksi ja sen sallimien pakkokeinojen käytön rajoittamiseksi.

• Kehitysvammahuollossa käytetään yhä edelleen ihmisarvoa loukkaavia pakkokeinoja, joita muihin yhteiskunnan jiiseniin ei sovelleta. Pakkokeinoja voidaan käytää täysin mielivaltaisesti ja lithes rutiininomaisesti. Pakkokeinopykälästä ei ole edes valitusoikeutta.

Tilanne loukkaa räikeästi kehitysvammaisten oikeuksia, tuldryhmän jäsen

Marraskuun jiilkeen tapaamisiin ei kuitenkaan enää suostuttu. Vaadimme tapaamisten järjestämistä haastemiehen välityksellä tänä keväänä. Kun vast a usta ei kuulunut, päätimme yrittää vierailua.

Se mitä tapahlui, oli uskomatonta. Kun meidät

Suomi on harvoja Euroopan maita, joka ei ole ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksia koskevaa sopimusta. Viola Helstosen ja hänen tukiryhmänsä mielestä kehitysvammalakia tulisi uudistaa pikaisesti, jotta tilanne saataisiin korjattuaja kehitysvammaisten oikeudet paremmin turvattua.

Pirkko Leskinen painottaa.

Suoml ei ole pystynyt ra tifioimaan YK:n vammaisten

• Tällaiset suojatoimenpi-

teet eivät suojaa kehitysvammaisia, vaan antavat mahdollisuuden heidän alis-

vammaisten omaisista. Eduskuntaryhmille luovutettavassa vetoomuksessa vaaditaan kehitysvammalain muuttamisen lisäksi

mfin. Eräässä palvelukodissa vierailut sallitaan kerran viikossa, toisessa kaksi kertaa kuukaudessa.

• Puheluita eräs nuori oikeuksia koskevaa sopi- tamiseensa ja omaisista erisHeistosen ja hänen Raution mies saa ottaa vastaa vain musta, koska vammaisten tämiseen. Erityisen huolestuttavana toimintakeskuksessa asuvan torstaisin klo 18.15, Leskiperus- ja ihmisoikeuksia koskeva lainsäädäntömme tukiryhmii pitää sitä, että ke- tyttärenpoikansa tapaamis- nen hämmästelee. Pakkokeinojen käyttöön ei ole sopimuksen edellyttä- hitysvammahuollon työnte- ten sallimista. Adressin on kijät eivät useinkaan edes allekirjoittanut runsaat 180 mällä tasolla. Leskisestä tämä on häpeiillistä.

tiedäsoveltavansa pakkokei-

• Kehitysvammaisten eri-

normaalina käytäntönii. Pakkokeinojen käyttöä ei useinkaan kirjata, eikä niistä kerrota omaisille.

tvishuoltoa koskeva laki vu. odelta 1977 antaa lähes ra-

ja ttomat mahdollisuudet erilaisten pakkokeinojen, kuten eristämisen ja tapaamisrajoitteiden, käyttöön. Muita pakkokeinoja ovat muun muassa liikkumisvapauden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden rajoittaminen, fyysinen kiinnipitäminen, sitominen ja eri-

noja, vaan pitävät toimia

si huhtikuussa Heistosen

Puheluita eräs nuori mies saa ottaa vastaa vain torstaisin klo 18.15. Pirkko Leskinen

tyisvaatteet, päivittäisiin toimintoihin pakottaminen,

pakkolääkitys ja tekninen Helstosen t ukiryhmä koosvalvonta.

henkilöä. Heistonen on tavannut autistista ja kehitysvammaista lapsenlastaan viimeksi syksyllä. Sen jälkeen tapaamisyritykset on estetty. Viimek-

tuu pitkälti muista kehitys-

pyrkiessä palvelukotiin henkilökunta hälytti poliisit paikalle ja syytti naista häiriöstä.

TuitIryhmän mukaan pakkokeinoista on paljon ikäviä

esimerkkejä muualtakin Suomesta. Kehitysvammaisten oikeutta vastaanottaavieraita on esimerkiksi rajoitettu mini-

on usein kehirrsvammaisen

oma suostumus. Tukiryhmän mukaan tämä johtuu siitä, että kehitysvammaisia on helppo joheatella vastaamaan toivotuliJtavalla. Jos omaiset puutts vat asiaan, tilanne usein vainvaikeutuu,

huomattiin,ihrniset lähtivät juoksernaan sisään ja lait tamaan ilmeisesti ovia lukkoon. Soitimme ovikelloa ja kolkutimme oveen, mutta kukaan ei vastannut. - Hetken päästä paikalle tuli poliisipartio, toi meidän olevan häiriöksi ja että meidän on poistuttava,Kärkiis muistelee.

Kärkäs ei hyväksy toimintakeskuksen menettelyä. - Ehkä Viola on napakka mummo ja puuttuu asioihin, mutta se on normaalia! Ei tässä ole mitään tolkkua, kun lähiomainen ei pääse vierailulle. Erist ämiselle ei voida löytää mitään järkevää syytä. Kun muu ei näköjään auta, Heistonen ja Kärkä.s jatkavat kirjelmöintiä ja valitusten tekemistä eri viranomaistahoille. Tähän asti tulokset ovat olleet laihoja. Toimintakeskuksesta ei ole löytynyt juuri moitittavaa.

-7,Tästä on kyse INKERILAINEN paluumuuttaja ilutHeistonen puuttui toistuvasti ttiViola Heistonen ja hänen autisti- inän läiikitykseen ja hoitoon.

Lukuisista vetoomuksista ja valituksista huolimatta miehelle mää-

nen tyttärenpoikansa muuttivat pääTilanne kärjistyi miehen palatessa kaupunkiseudulle 1990 -luvun alussa slikonloppulomalta Heistosenluota Neuvostoliitosta. Imatralle parival- tammikuussa 2009. Seuraavana jakko saapui muutama vuosi sitten, toimintakeskuksessa miehen koska Heistonen halusi lähemmäs poskessa havaittiin iso mustelma. ja Ruokolahdella asuvaa iäkästä äiti- lifinen tulkittiin syyttävän pahoinpiään. Aikuiselle lapsenlapselle löytyi t elystä isoäitiä. Ileistosen vierailut paikka Raution toimintakeskuksesta kiellettiin saman tien ja hänestä tehja Heistoselle asunto läheltä. tiin rikosilmoitus. Pahoinpitelyepiiilyille ei löytynyt Pian Heistosen välit Raution toimintakeskuksen henkilöku nn an poliisitutkinnassa katetta. Syyttäjä kanssa tulehtuivat. Toimintakulttuu- pitimahdollisena, että vammat olivat Nt ja -tavat törmäsivät, kun lapsen- aiheutuneet päinvastoin toimintalapsestaan pienestä pitäen huolehti- keskuksessa.

rättiin toimintakeskuksen hakemuksen perusteella ulkopuolinen edunvalvoja Van taalta. Lähellä olevaa iso-

äitiä pidettiin oikeuden päätöksessä

kuitenkin tärkeänä. Tapaamisia ei ole kuitenkaan sallittu, eikä Heistosen viesteihin tai kirjeisiin vastata. Viimeksi Heistonen on tavannut lapsenlastaan viime syksynä. Toimintakeskuksen mukaan kyse on miehen oman tahdon kunnioittamisesta. Tapaaminen on luvattu järjestää, jos mies niin haluaa. Kovin on hiljaista ollut.

.