IHMISOIKEUDET‎ > ‎Maahanmuutto‎ > ‎

Missä on Inkeri ja keitä ovat inkeriläiset?

c)c)
A
METMMIMMEW"
IMKO
111111TRALIUNEN
Missä on Inkeri ja keitä ovat inkeriläiset?
Inkeri sijoittuu maantieteellisesti
alueelle, joka on
Suomenlahden ja Laatokan
järven välissä ja se kaartaa
Suomenlahden etelärantaa
yli 200km pituisen vyöhykkeen
ja ulottuu Karj alan
kannakselle.
Siellä asui suomensukuisia
heimoja tuhannen vuoden
ajan, mutta inkeriläiset
ovat niiden suomalaisten
(savolaisten ja karjalaisten)
jälkeläisiä, joita Ruotsin
suurvallan aikana 1600-
1700 luvulla houkuteltiin
Suomen ja Venäjän rajan
alueelle asumaan ja turvaamaan
valtakunnan etuja.
Useat heistä onnistuivat
säilyttämään suomen kielen,
suomalaisen identiteetin
ja luterilaisen uskonnon
vieraassa maassa Venäjällä.
Inkerin suomalaisia oli
kaikkiaan noin 150 000.
Pakkokollektivisoinnin ja
Stalinin terrorin aikana
vuosina 1929-37 noin 45
000 inkeriläisiä karkotettiin
kotiseudultaan eri puolille
Neuvostoliittoa ja 13 000
teloitettiin ilman minkäänlaista
syytä. Lisäksi vuonna
1942 noin 30 000 evakuoitiin
muualle
Neuvostoliiton alueelle,
esim. Uralille.
Toisen maailman sodan
aikana saksalaisten valloittaessa
Inkerinmaan, 63 000
inkerinsuomalaisia evakuoitiin
Suomeen työvoimaksi.
Palautettuja teloitettlin
Sodan päättyessä v. 1944
Stalin vaati inkeriläisten palauttamista
ja Suomi palautti
56 000. Suurin osa tästä
väestöstä teloitettiin epäluotettavana
ja karkotettiin
muun muassa Kazakstaniin
ja Siperiaan.
Gorbatsovin aikana olojen
vapautuessa inkeriläisten
kansallisuushenki pääsi
heräämään ja Inkerin kirkkoa
inkeriläisyyttä elvytettiin.
Neuvostoliiton romahdettua
vuonna 1991 jäljelle
jääneiden inkeriläisten on
sallittua muuttaa Suomeen.
Presidentti Mauno Koivisto
avasi portit inkerinsuomalaisille
Suomeen 10.4.1990
Ylen Ajankohtaisen kakkosen
haastattelussa. Siinä hän
kertoi, että inkeriläiset ovat
suomalaisia ja heidät voidaan
rinnastaa esimerkiksi
Amerikan- ja Ruotsin suomalaisin
paluumuuttajiin.
Täällä tavalla Suomi halusi
maksaa kunniavelkaansa
inkeriläisten kokemista
kärsimyksistä.
1990 lähtien Suomen seurakunnissa
on tuettu Inkerin
kirkollista toimintaa ja
lähetetty apua Inkerinmaalle
ja rakennettu palvelutaloja,
joista Suomen seurakunnat
pitävät huolta.
Suomea rakentamassa
Inkerinsuomalaisia on
muuttanut Suomeen noin
25 000. Heidän kielensä on
lähellä suomea, oikeastaan
vain suomen murre. Silti
kaikki inkeriläiset eivät kotiudu
Suomeen, sukulaissiteet
ovat jääneet Viroon tai
Venäjälle ja kieli tuottaa ongelmia.
Esimerkiksi omia serkkujani
perheineen on Jakutiassa,
Mordvassa, Virossa ja
Pietarissa eikä heillä ole aikomustakaan
muuttaa Suomeen.
Useimmiten inkeriläisillä
on ollut hyvä ammatillinen
koulutus, mutta ammattia
vastaavaa työtä on
ollut erittäin vaikea saada.
Mahdollisuuksien mukaan
inkeriläiset paluumuuttajat
ovat kuitenkin rakentamassa
nyky-Suomea.
Jos katsotaan historiallisesti,
niin inkeriläiset ovat
omalta osaltaan olleet rakentamassa
Suomea jo monesti
ja ovat tuoneet oman
kulttuurinsa antia, niin
musiikin kuin tieteen ja taiteenkin
alalta.
Lari Paraske,
Aale Tynni
Inkeriläisten ensimmäinen
vaikuttajahahmo on
Lempaalasa v.1833 syntynyt
maaorjan tytär Larin Paraske,
josta kasvoi suomalaisen
kansallisen kulttuurin
symboli, karjalaisen ja kalevalaisen
runokulttuurin
hupputulkki. Paraskelta on
merkitty muistiin 1 343 runoa.
Larin Parasken persoona
inspiroi monia ajan
taitelijoita, muun muassa
Albert Edelfeldia ja Jean Sibeliusta.
Mooses Putro on Inkerin
musiikkielämän suuri nimi.
Hän syntyi Tuutarissa vuonna
1848 ja valmistui opettajaksi
Inkerin Kolppaanan
seminarissa Hatsinassa.
Hän toimi Pietarissa opettajan
työnsä ohella myös
urkurina ja kuoronjohtajana
Pyhän Marian kirkossa,
joka on nyt entisöity ja
toimii Pietarissa luterilaisena
kirkkona. Putro toimitti
myös Inkeri-lehteä.
Hän on myös merkittävä
nimi suomalaisen äänilevyn
historiassa. Ensimmäiset
kotimaisiksi laskettavat
äänilevyt tehtiin vuonna
1901 Pietarissa. Gramophone
company tallensi kanttori
Mooses Putron johtaman
Pietarin Suomalaisen lauluseuran
esityksiä ja M.A.
Goltisonin tulkitsemia suomalaisia
lauluja. Silloin oli
levytetty Suomen laulu ja
Sibeliuksen Isänmaa. Tästä
alkoi suomalaisen äänilevyn
historia.
Aale Tynni. akateemikko,
runoilija ja kääntäjä. Syntynyt
Inkerin Kolppanassa
3.10.1913. Hänen isänsä oli
Kolppanan seminaarin viimeinen
johtaja. Perhe siirtyi
Suomeen Venäjän vallankumouksen
jälkeen.
Aale Tynni voitti kultamitalin
Lontoon olympiakisoissa
vuonna 1948 taidelajien
lyriikkasarjassa runollaan
"Hellan laakeri".
Viola Heistonen
Kirjoittaja on inkerinsuomalainen
paluumuuttaja,
yliopistonopettaja Imatralla
6
rajavyöhykkeeltä
\Itt 1C)
,
31,k1(.24.(7) t

2012-07-07-13-44-49-01.CV03.pdf


Comments