IHMISOIKEUDET‎ > ‎Maahanmuutto‎ > ‎

Missä on Inkeri ja keitä ovat inkeriläiset

sijoittuu maantieteellisesti
alueelle, joka on
Suomenlahden ja Laåtokan
järven välissä ja se kaartaa
Suomenlahden etelärantaa
yli 200km pituisen vyö,
hykkeen ja ulottuu Karjalan.
kannakselle.
Siellä asui suomensukui-.
sia heimoja tuhannen vuoden
ajan, mutta inkeriläiset
ovat niiden suomalaisten
(savolaisten ja karjalaisten)
jälkeläisiä, joita Ruotsin
suurvallan aikana 1600-
1700 luvulla houkuteltiin
Suomen ja Venäjän rajan
alueelle asumaan ja turvaamaan
valtakunnan etuja.
Useat heistå onnistuivat
sällyttämään suomen kielen,
suomålaisen identitee- .
tin ja luterilaisen uskonnon
vieraassa maassa Venäjällä.
Inkerin suomalaisia oli
kaikkiaan noin 150 000.
Pakkokollektivisoinnin ja
Stalinin terrorin aikana
vuosina 1929-37 noin 45
000 inkeriläisiä karkotettiin
kotiseudultaan eri puolille
Neuvostoiiittoa ja 13 000
teloitettiin ilman minkäänlaista
syytä. Lisäksi vuonna
1942 noin 30 000 evakuoiråjavyöhykkeeltä
muualle
Neuvostolliton alueelle,
esim. Uralille.
ToiSen .Måailman sådan
aikana säksalaisten valloittaessa
Inkerinmaan, 63 000
, inkerinsuomalaisia evakiioitiin
Suomeen työvonnaksi.
"
Palautettuja teloitettiin
Sodan . päättyesså v. 1944
Stalin vaati inkeriläisten pa,
lauttamista ja Suomi palautti
56 000. Suurin osa täStä
väestöstä teloitettiin epä- -
luotettavana ja- karkotettiin
muun muassa Kazakstaniin
ja Siperiaan.
Gorbatsovin aikana olojen
vapautuessa inkeriläisten
kansallisuushenki pääsi
heräämään ja Inkerin kirkkoa
inkeriläisyyttä. elvytettiin.
Neuvostoliiton romahdettua
vuonna 1991 jäljelle
jääneiden inkeriläisten on
sallittua muuttaa Suomeen.
Presidentti Mauno Koivisto
avast portit inkerinsuonialaisille
Suomeen 10.4.1990.
Ylen Ajankohtaisen kakkosen
haastattelussa. Siinä hän
kertoi, että inkeriläiset ovat
suomalaisia ja heidät voidaan
rinnastaa esimerkiksi
Amerikan- ja Ruotsin-suomalaisin
paluumuuttajiin.
Täällä tavalla Suomi halusi
maksaa kunniavelkaansa
inkerilåisten kokemista
kärsimyksistä.
1990 lähtien Suomen seurakunnissa
on tuettu Inkerin
toimintaa ja
lähetetty apua Inkerinmaalle
ja rakennettu palvelutaloja,
joista Suomen seurakunnat
pitävät huolta.
Suomea rakentamassa
Inkerinsuomalaisia on
muuttanut Suomeen noin
25 000. Heidän kielensä ön
lähellä suomea, oikeastaån
vain suomen murre. Silti
kaikki inkeriläiset eivät kotiudu Suomeen, sukulaissiteet
ovat jääneet Viroon tai
Venäjälle ja kieli tuottaa ongelmia.
Esimerkiksi omia serkkujani
perheineen on Jakuti-
- assa, Mordvassa, Virossa ja
Pietarissa eikä heillä ole aikomustakaan
muuttaa Suomeen.
Useimmiten inkeriläisillä
on ollut hyvä ammatillinen
koulutus, mutta ammattia
vastaavaa työtä on
ollut erittäin vaikea .saada.
Mahdollisuuksien mukaan'
inkeriläiset paluumuuttaj at
ovat kuitenkin rakentamas:
sa nyky-Suomea.
Jos katsotaan historiallisesti,
niin inkeriläiset ovat
omalta osaltaan olleet rakentamassa
Suomea jo monesti
ja ovat tuoneet oman
kulttuurinsa antia, niin
musiikin kuin tieteen ja taiteenkin
alalta.
Lad Paraske,
Aale Tynni
.Inkeriräisten ensimmäinen
vaikuttajahahmo on
Lempaalasa v.1833 syntynyt
maamjan tytär Larin Paraske,
josta kasvoi suomalaisen
kansallisen .kulttuurin
symboli, karjalaisen ja kalevalaisen
runokulttuurin
hupputulkki. Paraskelta on
merkitty muistiin 1 343 ni
noa. Larin .Parasken persoona
inspiroi monia ajan
taitelijoita, muun muassa
Albert Edelfeldia ja Jean Sibeliusta.
. Mooses Putro on Inkerin
musiildtielämän suuri nimi.
Hän syntyi 1Vutårissa Vuonna
1848 ja valmistui opettajakSi
Inkerin Kolppaanan
seminarissa Hatsinassa.
Hän toimi Pietarissa opettajan
työnsä ohella myös
urkurina ja kuoronjohta-.
jana Pyhän Marian kirkosz
sa, joka on nyt entisöity ja
toimii Pietarissa luterilaisena
kirkkona.- Putro toimitti
myös Inkeri-lehteä.
Hän on myös merkittävä
nimi suomalaisen äänilevyn
historiassa. Ensiminäiset kotimaisiksi laskettavat
äänilevyt tehtiin vuonna
1901 Pietarissa. Gramopho-.
ne Company tallensi kanttori
Mooses Putron johtaman
Pietarin Suomalaisen laiiluseuran
esityksiä ja M.A. -
Goltisonin tulkitsemia suomalaisia
lauluja. Sillöin oli
levytetty Suomen laulu ja
Sibeliuksen Isänmaa. Tästä
alkoi Snomalaisen åänilevyn
historia. .
Aale Tynni akateerniidco,
runoilija ja käänt¥ä: Syntynyt
Inkerin.-Kolppanassa
3.10.1913. Hänen isänsä oli
Kolppanan seminaarin viimeinen
johtaja. Perhe- siirtyi
Suomeen Venäjän vallankumouksen
jälkeen.
Aale Tynni voitti kultamitalin
Lontoon olympiakisoissa
vuonna 1948 taidela=
jien lyriikkasarjassa ruhollaan
"Hellan laakeri

Viola Heistonen
Kirjoittaja on inkerinsuomalainen
paluumuutiaja,
yliopistonopettaja Imatralla

DSCN0680.pdf


Comments