sijoittuu maantieteellisesti alueelle, joka on Suomenlahden ja Laåtokan järven välissä ja se kaartaa Suomenlahden etelärantaa yli 200km pituisen vyö, hykkeen ja ulottuu Karjalan. kannakselle. Siellä asui suomensukui-. sia heimoja tuhannen vuoden ajan, mutta inkeriläiset ovat niiden suomalaisten (savolaisten ja karjalaisten) jälkeläisiä, joita Ruotsin suurvallan aikana 1600- 1700 luvulla houkuteltiin Suomen ja Venäjän rajan alueelle asumaan ja turvaamaan valtakunnan etuja. Useat heistå onnistuivat sällyttämään suomen kielen, suomålaisen identitee- . tin ja luterilaisen uskonnon vieraassa maassa Venäjällä. Inkerin suomalaisia oli kaikkiaan noin 150 000. Pakkokollektivisoinnin ja Stalinin terrorin aikana vuosina 1929-37 noin 45 000 inkeriläisiä karkotettiin kotiseudultaan eri puolille Neuvostoiiittoa ja 13 000 teloitettiin ilman minkäänlaista syytä. Lisäksi vuonna 1942 noin 30 000 evakuoiråjavyöhykkeeltä muualle Neuvostolliton alueelle, esim. Uralille. ToiSen .Måailman sådan aikana säksalaisten valloittaessa Inkerinmaan, 63 000 , inkerinsuomalaisia evakiioitiin Suomeen työvonnaksi. " Palautettuja teloitettiin Sodan . päättyesså v. 1944 Stalin vaati inkeriläisten pa, lauttamista ja Suomi palautti 56 000. Suurin osa täStä väestöstä teloitettiin epä- - luotettavana ja- karkotettiin muun muassa Kazakstaniin ja Siperiaan. Gorbatsovin aikana olojen vapautuessa inkeriläisten kansallisuushenki pääsi heräämään ja Inkerin kirkkoa inkeriläisyyttä. elvytettiin. Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 jäljelle jääneiden inkeriläisten on sallittua muuttaa Suomeen. Presidentti Mauno Koivisto avast portit inkerinsuonialaisille Suomeen 10.4.1990. Ylen Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa. Siinä hän kertoi, että inkeriläiset ovat suomalaisia ja heidät voidaan rinnastaa esimerkiksi Amerikan- ja Ruotsin-suomalaisin paluumuuttajiin. Täällä tavalla Suomi halusi maksaa kunniavelkaansa inkerilåisten kokemista kärsimyksistä. 1990 lähtien Suomen seurakunnissa on tuettu Inkerin toimintaa ja lähetetty apua Inkerinmaalle ja rakennettu palvelutaloja, joista Suomen seurakunnat pitävät huolta. Suomea rakentamassa Inkerinsuomalaisia on muuttanut Suomeen noin 25 000. Heidän kielensä ön lähellä suomea, oikeastaån vain suomen murre. Silti kaikki inkeriläiset eivät kotiudu Suomeen, sukulaissiteet ovat jääneet Viroon tai Venäjälle ja kieli tuottaa ongelmia. Esimerkiksi omia serkkujani perheineen on Jakuti- - assa, Mordvassa, Virossa ja Pietarissa eikä heillä ole aikomustakaan muuttaa Suomeen. Useimmiten inkeriläisillä on ollut hyvä ammatillinen koulutus, mutta ammattia vastaavaa työtä on ollut erittäin vaikea .saada. Mahdollisuuksien mukaan' inkeriläiset paluumuuttaj at ovat kuitenkin rakentamas: sa nyky-Suomea. Jos katsotaan historiallisesti, niin inkeriläiset ovat omalta osaltaan olleet rakentamassa Suomea jo monesti ja ovat tuoneet oman kulttuurinsa antia, niin musiikin kuin tieteen ja taiteenkin alalta. Lad Paraske, Aale Tynni .Inkeriräisten ensimmäinen vaikuttajahahmo on Lempaalasa v.1833 syntynyt maamjan tytär Larin Paraske, josta kasvoi suomalaisen kansallisen .kulttuurin symboli, karjalaisen ja kalevalaisen runokulttuurin hupputulkki. Paraskelta on merkitty muistiin 1 343 ni noa. Larin .Parasken persoona inspiroi monia ajan taitelijoita, muun muassa Albert Edelfeldia ja Jean Sibeliusta. . Mooses Putro on Inkerin musiildtielämän suuri nimi. Hän syntyi 1Vutårissa Vuonna 1848 ja valmistui opettajakSi Inkerin Kolppaanan seminarissa Hatsinassa. Hän toimi Pietarissa opettajan työnsä ohella myös urkurina ja kuoronjohta-. jana Pyhän Marian kirkosz sa, joka on nyt entisöity ja toimii Pietarissa luterilaisena kirkkona.- Putro toimitti myös Inkeri-lehteä. Hän on myös merkittävä nimi suomalaisen äänilevyn historiassa. Ensiminäiset kotimaisiksi laskettavat äänilevyt tehtiin vuonna 1901 Pietarissa. Gramopho-. ne Company tallensi kanttori Mooses Putron johtaman Pietarin Suomalaisen laiiluseuran esityksiä ja M.A. - Goltisonin tulkitsemia suomalaisia lauluja. Sillöin oli levytetty Suomen laulu ja Sibeliuksen Isänmaa. Tästä alkoi Snomalaisen åänilevyn historia. . Aale Tynni akateerniidco, runoilija ja käänt¥ä: Syntynyt Inkerin.-Kolppanassa 3.10.1913. Hänen isänsä oli Kolppanan seminaarin viimeinen johtaja. Perhe- siirtyi Suomeen Venäjän vallankumouksen jälkeen. Aale Tynni voitti kultamitalin Lontoon olympiakisoissa vuonna 1948 taidela= jien lyriikkasarjassa ruhollaan "Hellan laakeri Viola Heistonen Kirjoittaja on inkerinsuomalainen paluumuutiaja, yliopistonopettaja Imatralla |
IHMISOIKEUDET > Maahanmuutto >