Poliisin arvion mukaan Kosovon turvallisuustilanne on melko vakaa mutta voi helposti murentua. Kaikkien etnisten ryhmittymien jäsenet jatkavat oleskelua alueilla, jossa heidän etninen ryhmittymänsä muodostaa enemmistön. Kivien heittely sekä muu vastaava uhkailu serbejä kohtaan on yleistä heidän matkustellessaan alueille, jossa he ovat vähemmistönä. )00i<su Kaukasu - Kaukasuksen alueella konfliktit ovat pitkittyneet ja niiden myötä turvallisuustilanne on jatkunut ongelmallisena. Tshetshenit, ingusit, datsigit ja muutkin alueen kansat ovat pyrkineet irti useampaan otteeseen Venäjästä. Myös ossetit ovat Venäjän tuella pyrkineet4rtautumaa,p Gorgiasta, joka vaikuttaa osaltaan al en turvallisuuteen u\L enaiä halusi laajentua 170 ja 18 -luvui la _a kasu selle. s tshenit, ingusit ja muut alueen heimot sotivat jo silloin venäläisiä vataan kymmeniä vuosia. 1860 luvulla venäläiset karkottivat kymmeniä tuhansia kaukasuslaisia Turkkiin. Vuoden 1918 vallankumouksen yhteydessä Pohjois Kaukasuksen vuoristokansat julistivat alueen itsenäiseksi tasavallaksi. Sisällissodan päätteeksi bolshevikit Iiittivät väkivaltaa k-yttäen alueen osaksi Neuvostoliittoa vuonna 1921. k. 1540 tShetshenit nousivat kapinaan neuvostoliiton hallintoa vastaan, mutta p na armeija kukisti kapinan. Vuonna 1944 tshetshenit ja inguushit karkotettiin asuinalueiltaan Keski-Aasiaan ja paluu sallitiin vuonna 1956. euvostolon hajotessa 1991 tshetshenit julistautuivät itsenäiseksi Itsh rtian tasavallaksi. Neuvostoliiton paikan valtiona ottanut Venäjä ei hyväksynyt1 itsenäisyysjulistusta eivätkä muutkaan valtiot tunnustaneet Tshetsheniaa. Eripuraista rinnakkaiseloa kesti vuoteen 1994 saakka ja uosina 1994-1996 käytiin tshetshenien itsenäisyystaistelu. Sodan jälkeen Tshetshenia oli raunioina ja maassa oli sodan jäljiltä runsaasti aseita, eripuraisia klaaneja (taipeja), ulkomaalaisia palkka ja uskonsotureita sekä rikollisjoukkioita. VO) '3?---"Wkesällä 1999 Shamil Basa evin ja jordanialaissyntyisen Ibnul Khattabin johtamat ääri islamilaiset taistelijat tunkeutuivat kahteen otteeseen Tshetshenian naapurimaahan Dagestaniin tavoitteena luoda alueelle islamilainen tasavalta. Venäläiset ja dagestanilaiset joukot torjuivat 2000 miehisen joukon hyökkäykset ja alueella käytiin jälleen täysimittaista sotaa. Samaan aikaan Moskovassa, Volgodonskissa Venäjällä ja Buinakaskissa Dagestanissa räjähti yhteensä neljä pommia, jotka surmasivat yli 300 ihmistä. Tshethsenien terrori-iskut jatkuivat vuosina 2000-2001 Venäjän ulkopuolella mm. l lent onekaappauksffia. esD p oinen Tshetsh nian sota alkoi 23.9.1999 Venäjän ilmapommituksfila ja maavoimien hyökkäys seurasi 1. lokakuuta. Khattabin ja Shamil Basajevin johtamat ääriislamilaiset sotajoukot hyökkäsivät puolestaan Dagestaniin laajensivat toisen Tshetshenian sodan aluetta. Kärsittyään suuria tappioita, tshetshenit jäivät puolustuskannalle ja siirtyivät edellisen sodan tapaan sissi ja terroristitaktiikkaan. uuLue 1(s_uf -ec? C.?:QY (5z,i1 ck)( k2t)w TA 1 ts 1 1 f , eip19 e)d,(kii [ ( r ( (0)}.-k ' u' &-A ODU ._71 0, 1 (-, kr,Q, 6,74 GQr , 10 (5(, 1-ce.A/ - ("~ LL_ )0 1 PDF compression, OCR, web optimization using a watermarked evaluation copy of CVISION PDFCompressor |
IHMISOIKEUDET > Maahanmuutto >