Kohteleeko Suomi kaltoin maahanmuuttaja-isoäitejä Lauantai 4.7.,HS:n mielipidepalstalla on ALVA ry:n (Aikuiset Lapset Vanhempiensa Apuna) perustajan Kermen Soitim kirjoitus, jossa hän kertoo, että EU kansalaisilla on etuoikeus tuoda Suomeen oman ja puolison iäkkäät vanhemmat. Ihmetyttääkin, miksi Suomen ulkomaalaislaki luokittelee muista maista muuttaneita iäkkäitä perheenjäseniä niin alentavasti, että julmasti voi karkottaa heitä maasta pois vaikka sairaana ja, muut perheen jäsenet olisivat jo Suomen kansalaisia. Eikös olisi jo aika muuttaa tätäkin lakia Euroopan Unionin mukaiseksi. Olen lähes 19 vuotta Suomessa asuneena venäjänkielisenä maahanmuuttaja- isoäitinä ihmetellyt, miten vaikeaa Suomessa on saada arvostusta ja hyväksyntää isoäitinä. Minua loukkaa syvästi viranomaisten vähättelevä ja pilkallinen suhtautuminen murtaen suomea puhuvaan maahanmuuttajaan. Nuoretkin työntekijät katsovat usein asiakseen sinutella. Oma 96-vuodas äitini on hyvin herkkä aistimaan vihamielisen kohtelun. Stiomalainen tapa sinutellä ja puhutella pelkkä nimellä on venäläisestä kulttuurista muuttaneelle iäkkäälle ihniiselle loukikaavaa. Meidän venäläisessä ulttuurissamme, niin Kuin useissa perinteisissä ulttuureissa isovanhernmilla on ollut suora ja selkeä rooli lasten hoidossa ja kasvatuksessa ja isoäidit ovat olleet merkittäviä vaikuttajia slinä. Erityisesti maahanmuuttajien keskuudessa isovanhemmilla on suuri tehtävä siirtää omaa kieltä ja kulttuuria, perheen ja suvun tapoja ja arvoja seuraaville sukupolville, että he voisivat olla ylpeitä Suomen kansalaisina sukujuuristaan. Kuka, jos ei isoäiti/isovanhemmat ole sukulaistarinoiden ja perinteiden välittäjiä, hellyyden, neuvon ja avun antajia lapsenlapsilleen. Isoäidin ja lastenlapSen suhde on ainutlaatuinen molemmille ja se luo perustan isovanhemmuuteen, Se merkitsee suvun jatkumista, elämän tarkoitusta ja oma identiteettiä. Suomen maahanmuuttajaviranomaisten tulkinta perhekäsitteestä onkin ahdas; Ydinperheessä ei. kåtsota kuuluvan maahanmuuttajaperheen isovanhempia. Ydinperheeseen rajoittuva perhe määritelmä ei aina rittä, kun päätetään eri kulttuureista tulleiden ihmisten kohtalosta. Täällä kertaa Suomesta ollaan karkottamassa egyptiläistä isoäitiä Eveline Fadayelin perheensä lastensa luota. Maahan muuttaja rninisteri Astrid Thors ei suostu puuttumaan mummo-ongelmaan. Karkotuspäätös on rasimmn omaispäätös, humanitäärinen vastuu ja inhimillinen hätä ei vetoa päättäjiin. Oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus ei saisi unohtua lalden ja sääntöjen tulldnnassa. . Olen ilolla ja ylpeydellä todennut, että entinen seurakuntani, Vantaankosken seurakunta on ymmärtänyt egyptiläisen isoäidin hädän ja osoittanut kansalaisrohkeutta ottaessaan egyptiläisen isoäidin suojiinsa ja tarjonnut hänelle turvapaikkaa kirkon Myös Helsingin ortodoksinen seurakunta- on tarjonnut tukeaan. Kirkkojen pilristä löytyy vielä samarialaista henkeä. Itsekin Uralille karkotuksen kokeneena ja Suomessa lapsenlapsestani täysin erotettuna maansisäiseen "karkotukseen" hänestä joutuneena, vainoa ja piinaa kokeneena, ymmärrän hyvin egyptiläisen isoäidin hädän ja tuskan. -"'''" Me, isoäidit kulttuUrista riippumatta, olemme tärkeitä kanta-äitejä ja perinteen siirtäjiä lastenlastemme elämässä. Imatralla meidän venäjänkielisten maahanmuuttajien pitäisi koota voimamme perheiden vanhimpien ja nuorimpien sukupolvien yhteisöllisyyden rakentamiseksi ja perinteen siirtämiseksi VIOLA HEISTONEN MAAHANMUUTTAJAISOÄITI IMATRA |
IHMISOIKEUDET > Ikäihmiset >