opettaja Paul Dehmson. Dnnison joutui itse koulussa opttajansa ravistelemaksi ja alkoi pohtia ihmisten eroja oppijoina. Myöhemmin hän vakuuttui kehon osien tasapainon ratkaisevasta roolista oppimisessa. Tasapainon saavuttamiseksi hän kehitti ohjelman nimeltä "Brain gym", joka on meillä kääntynyt aivojumpaksi. Aivojumpassa puhutaan käsitteistä kuten vahva silmä, vahva korva ja hallitseva aivopuolisko. Etenkin stressitilanteessa aistimien epätasapainot korostuvat ja ihminen voi mennä lukkoon. - Yksi abiturientti valitti huonoa menestystä ruotsin kuunteluissa. Hän erotti sanat, muttei ymmärtänyt Aivojumppaliikkeitä: 3. 1. LAISKA 8 Piirrä peukalolla isoa vaakakahdeksikkoa edessäsi näkökentän rajoja pitkin. Seuraa peukaloa koko ajan katseella, mutta pidä pää paikallaan. Tee sama myös toisella kädellä sekä molemmat kädet yhdessä. Liike on suunniteltu lukemisen ja kirjoittamisen sujuvoittamiseksi. 2. AIVONAPIT Hiero etu- ja keskisormella sekä peukalolla solisluiden alla noin silmiesi kohdalla olevia kuoppia puoli minuuttia. Pidä toinen käsi navalla. Vaihda käsien paikkaa. Aivojen ja silmien verensaannin pitäisi kohentua. 3. ENERGIAKANDEKSIKKO Risti jalat ja vie kädet eteen kämmenet vastakkain pikkurillit ylöspäin. Risti kädet ja kiepauta (muljauta) ne alakautta rinnalle lepäämään. Nosta kielesi kitalakea vasten sisäänhengityksellä ja hengitä sitten ulos rauhallisesti suun kautta. Liikkeen pitäisi purkaa stressiä ja nostaa vireyttä. juonta, kertoo Valtonen. Valtosen mukaan kuuntelun aiheuttama stressi esti abiturientin aivopuoliskojen yhteistyön. - Hän sai avun tietyistä aivojumppaliikkeistä sekä puristelemalla kuunteluissa kumia oikeassa kädessään. Yleisesti ottaen vasen aivopuolisko vastaa yksityiskohdista ja oikea kokonaisuudesta. Oikeassa kämmenessä hikoava pyyhekumi aktivoi abin vajaatehoista vasenta aivopuoliskoa, sillä ihmiskehossa tunnetusti "piuhat menevät ristiin". Samalla aivopuoliskojen yhteistyö lisääntyi ja näin yksittäiset sanat liittyivät kokonaiseen juoneen. »Aivojumpassa puhutaan käsitteistä kuten vahva silmä, vahva korva ja hallitseva aivopuolisko. Aivojumpasta voi löytyä apua myös ylivilkkaalle lapselle. - Käytämme kyllä aivojumppaa. Ei se kaikkia auta, mutta useimpia se rauhoittaa, ADHD-liiton fysioterapeutti Mirja Heikkilä sanoo. Valtonen vakuuttaakin, että aivojumpasta hyötyvät "kaikki, joilla on aivot" iästä riippumatta. Näyttöpäätteen tiukassa syleilyssä puurtaville Valtonen suosittelee erityisesti silmätreeniä ja vireysliikkeitä. joidenkin liikkeiden pitäisi jopa avata umpikujaan joutunutta ajattelua. Petja Pelli vartti@sanoma.fi Lisätietoja: www.kinesiologia.fi Ilmaiset aivojumppaesittelyillat joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18-20. Uudenmaankatu 28 B sisäpiha. 44 i 2. E - Ell |