Ikiliikkuja Vantaan Lauri Sivu 2/3

ihmisen anatomia ja fysiologia sekä liikuntakasvatus. Opiskelun ohessa hän harrasti pikaluistelua.

• 1960-luvulla siirryin Minskiin, jossa työskentelin yliopistossa ja edustin Valko- Venäjää luistelussa. Myöhemmin muutin Leningradin alueelle Hatsinaan, jossa opetin liikuntaa ja jatkoin valmennusta. Siinä ohessa kouluttauduin oppaaksi ja toimin suomenkielisenä matkaoppaana Leningradissa ja muissa turistikohteissa.

"Et sovi raameihin"

Keväällä 1990 presidentti Mauno Koivisto avasi inkerinsuomalaisille portit muuttaa Suomeen paluumuuttajana. Tähän mennessä heitä on saapunut noin 30 000.

Heistonen on tuntenut itsensä aina suomalaiseksi ja haaveili jo nuorena Suomeen pääsystä. 17 vuotta sitten haave toteutui, mutta elämä Suomessa ei ole ollut helppoa

Muuttolupa Heistoselle järjestyi kuitenkin nopeasti. Hän saapui Suomeen marraskuussa 1990 ja aloitti jo samana päivänä siivoojana siivousfirmassa.

• Halusin kokea, millaista on elää suomalaisena Suomessa. Luulin, että suomalaisena ja suomea puhuvana pääsisin helposti yhteisymmärrykseen kantaväestön kanssa, olihan passissanikin merkintä "suomalainen". Mutta meitä erottikin näkymätön lasiseinä.

Suomessa asuvat nyt myös Heistosen 94-vuotias äiti ja neljä lastenlasta.

• Sopeutumista on ollut jo siinä, että on täysin irtautunut omasta kulttuuristaan. Minun identiteettini jäi Venäjälle.

• Vaikeista lähtökohdistani huolimatta olin raivannut Neuvostoliitossa omalla aktiivisuudellani tien hyvään työpaikkaan. Halusin olla täälläkin hyödyksi, mutta sain huomata olevani pelkkä nolla. Ammattitaitoani ja asiantuntemustani ei arvostettu. Kun olin vanhassa kotimaassani ollut "tsuhna", täällä sain kuulla ryssittelyä.

• Lisäksi huomasin, että maahanmuuttajan kriittisyyttä ei Suomessa suvaita. Maahanmuuttajien odotetaan olevan näkymättömiä, ja sellaiseksi moni jääkin sopeutumisvaikeuksien takia.

Paikka löytyi

Viola Heistonen oli Suomeen saapuessaan 54-vuotias ja etsi kovasti koulutustaan vastaavaa työtä opettajana tai turistioppaana, muttei löytänyt. Kantasuomalaisten torjunta lannistutti, kunnes vapaaehtoistyöstä löytyi keino päästä muiden yhteyteen.

Tarmokas Heistonen on toiminut vanhainkodin vahtimestarina, riparimummona ja puutarhakerhossa. Aiemmin tietokonetta käyttämättömänä hän kouluttautui eläkeläisten tietokonekoulutuksen vertaisohjaajaksi.

Kunnon kulkurit -kävelyklubista Heistonen löysi lopulta mahdollisuuden hyödyntää liikunnan asiantuntemustaan.

• Sain Vantaankosken seurakunnalta luvan perustaa ryhmän ja kouluttauduin sen vetäjäksi.