YLE Ehdokaskone
Profiili
Viola Heistonen
Valitsijayhdistys Viola Heistonen
Imatra
Ehdokasnumero
162
Ikä
81
Sukupuoli
Nainen
Kaupunginosa/kylä
Rautionkylä
Äidinkieli
suomi
Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?
Olen inkeriläinen paluumuuttaja. Suomen yksöis-kansalainen. Muutin suomeen 26 vuotta sitten. Kokemusta on vaikka muille jakaa.
Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?
Ihmisoikeudet. Kehitysvammaisten asiat. Köyhät. Mielenterveysongelmaiset.
Mitkä ovat vaalilupauksesi? Nimeä kolme lupausta.
Vaalilupaus 1
Taistelen heikommassa asemassa olevien puolustuskyvyttömien kansalaisten ihmisoikeuksien puolesta.
Vaalilupaus 2
Olen itsenäinen ja ajatteleva toimija. En nosta kättä muitten perässä.
Vaalilupaus 3
Toimin kaksoiskaupungin, Imatra-Svetoorsk, kansalaisten yhteistyön ja tulevaisuuden hyväksi.
Linkit
Kotisivun osoite:
http://www.radioviola.net/
Facebook-profiilin osoite:
https://www.facebook.com/viola.heistonen
Twitter-profiilin osoite:
https://twitter.com/vheistonen
Työ ja koulutus
Työnantaja
ei työelämässä
Ammattiasema
eläkeläinen
Ammatti
Yliopiston opettaja
Koulutus
korkeakoulututkinto
Kielitaito
suomi, venäjä
Poliittinen toiminta
Poliittisen puolueen jäsen
ei
Poliittinen kokemus
toiminta puolueen paikallistasolla tai muissa puolueen luottamustehtävissä
Vaalirahoitus
Käytän vaaleihin rahaa
500 – 1'000 euroa
Ulkopuolisen rahoituksen osuus
1-20 %
Tärkein ulkopuolinen rahoituslähde
yksityiset lahjoitukset
Taloudelliset sidonnaisuudet
Ei ole. Vain omatunto ohjatkoon toimintaani.
Vuositulot
alle 20 000 euroa
Sijoitusten arvo (esim. osakkeet - rahastot)
ei sijoituksia
Perhe ja vapaa-aika
Lapsia
ei
Perheeseeni kuuluu:
Minä itse.
Vapaa-ajalla sydäntäni lähinnä on:
Internet. Ulkoilu. Blogien kirjoittelu. Filosofiset keskustelut, joiden kysymyksenasetteluun voitte tutustua lukemalla näitä vastauksia.
Uskonnollinen yhteisö
evankelis-luterilainen kirkko
Näkyminen muissa vaalikoneissa
UUTTA:
Vastaamalla Ylen vaalikoneeseen saat samat vastaukset näkyviin myös neljän muun median vaalikoneissa. Jos et halua tätä, voit valita alta mediat, joihin et halua osallistua.
Video
Vaalikonevastaukset
Kysymys 1.1
Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.
täysin eri mieltä
Silloin, kun kansalainen on olemassa vain sitä varten, että hänen elämänsä tarkoitus on valtion ja sen virastojen, laitosten ja vasallikuntien laatimien ohjeiden ja määräysten tottelemisesta, olemme jo astuneet totalitaariseen demokratiaan. Valtion pitää varjella kansalaisvapauksia, ei orjuuttaa omia kansalaisiaan.
Kysymys 1.2
Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.
täysin eri mieltä
Ilmaispalvelut on lopetettava. Ne pitää korvata vanhemmille maksettavalla rahalla, jolla He voivat ostaa itselleen nämä palvelut. Tukipalvelut on tuotettava niitä tarvitseville. Ei kaikille.
Kysymys 1.3
Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.
täysin eri mieltä
Hyvä, terveellinen ja monipuolinen ravinto on yksilöllinen kokemus. Miksi pilata joidenkin oppilaiden päivä ja oppimistulokset vain siksi, että se on poliittisesti kivaa. Koulun tehtävä ei ole olla mikään ravintola tai viihdekeskus.
Kysymys 1.4
Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.
täysin samaa mieltä
Tässäkin saattaisi olla paikallaan jonkinlainen korvamerkitty raha. Monet yhdistykset toimivat aivan muulla tavalla kuin istumalla saman pöydän ääressä. Nämäkin yhdistykset pitää huomioida.
Kysymys 1.5
Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.
täysin eri mieltä
Opetusryhmän koko ei ole ratkaiseva tekijä vaan sen koostumus. Tiedollisesti, taidollisesti ja sosiaalisesti eri tasolla oleville pitää tarjota oman tasonsa mukainen luokka. Näin hyöty tulee sekä näille poikkeaville (esimerkiksi ylilahjakkaat), että tavallisillekin oppilaille.
Kysymys 2.1
Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.
täysin eri mieltä
Ajatus oikeudesta kunnalliseen palveluun on hyvä ja oikean suuntainen. Oikeus voi kuitenkin toimia vain, jos tuolle oikeudelle on olemassa jälkimarkkinat. Jälkimarkkinoilla vanhus voi sitten omaa oikeuttaan ostaa ja myydä tarpeen mukaan. Moni saattaa löytää ongelmaansa edullisen ratkaisun järjestelmän ulkopuolelta, jos vain tuo oikeuden myynnistä saatavan pienen rahan saa itse pitää.
Kysymys 2.2
Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.
täysin eri mieltä
Jos sote-uudistus tehdään henkilöstön ehdoilla, mennään pahasti metsään. Kuntalaisen pitää olla se, jonka edut turvataan muutoksessa.
Kysymys 2.3
Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.
täysin samaa mieltä
Taksi kulkee, Hevosella pääsee ja Uber ajaa. Säännöstellyillä sote-markkinoilla ei ole mitenkään mahdollista tietää, mikä on optimi kulkemisen ja hoitamisen välillä; keskittämisen ja hajauttamisen välillä. Palvelut keskittyvät, koska kustannukset ovat jo kauan sitten karanneet käsistä. – Taksin hinta on mitätön verrattuna siihen laitospalvelun hintaan, jota potilaalle annetaan tuotantokeskuksissa.
Kysymys 2.4
Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.
täysin samaa mieltä
Monopoli on kallein tapa tuottaa palveluja, myös terveyspalveluja. – Jos olisi olemassa kalliimpi tapa, kunta olisi ottanut sen yksinoikeudekseen.
Kysymys 2.5
Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta.
täysin eri mieltä
Mielenterveystyön tarkoitus ei ole tuottaa turvallisuutta. Jos terveitä ihmisiä vangitaan siksi, että muilla olisi turvallinen olo, ei kyse enää ole mielenterveystyöstä. Potilaan kannalta sama asia. Onko turvattomuuden tunne diagnosoitu sairaudeksi? Pitääkö sitä hoitaa lääkityksellä ja laitokseen sijoittamisella? Ei pidä.
Kysymys 3.1
Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle.
täysin samaa mieltä
Kuntapolitiikassa nyt on alkamassa suuret kulutusjuhlat. Muutama vuosi juhlitaan oikein rankasti ja kun rahat sitten loppuu annetaan kunta valtion hoitoon.
Kysymys 3.2
Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla.
jokseenkin samaa mieltä
Tavanomaisen valitusoikeuden rinnalle on saatava maksullinen valitusoikeus. Siinä valittaja asettaa haluamansa summan valituksensa läpimenon vakuudeksi. Panoksen vedonlyöntiin. Hinnan sille, että luopuu valituksesta. Nyt rakennuttaja / kunta voi ohittaa valitusprosessin maksamalla rahan valittajalle. Kunta voi myös "katsoa kortit". Jos voittaa, valittaja menettää rahan. Tällä tavalla puolueille maksettavat lahjukset alkavat ohjautumaan kunnan kassaan.
Kysymys 3.3
Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.
täysin eri mieltä
Ongelma on autojen sijoittuminen kunnan sisällä. (Suhteessa autoilulle varattuun maa-alueeseen.) – Enpä ole nähnyt keskustaa, jossa parkkipaikkoja olisi liikaa tai kadut tyhjinä autoista. Toisaalta lähiöissä autoille on järjestelmällisesti varattu maata ja teitä enemmän kuin ne välttämättä tarvitsevat. Inva-paikkoja kaavoitetaan liikaa, koska ne ovat jatkuvasti tyhjillään. – Tai sitten nekin jaetaan käyttäjien kesken väärin.
Kysymys 3.4
Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.
täysin eri mieltä
Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Yritystoimintaa ei pidä tukea millään tavalla. Se vaan ei toimi, että hallinnollisia määräyksiä antamalla harjoitetaan yritystoimintaa. (Myös Elinkeinopiirit lopetettava.) Kyse ei tällöin enää ole YRITYStoiminnasta vaan keskusjohtoisesta tuotannon ohjailusta.
Kysymys 3.5
Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.
täysin samaa mieltä
Voiko kunnalla olla erilaiset arvot luonnon säilyttämisen suhteen kuin sen omilla kuntalaisilla? Mistä nuo arvot saadaan? Helsingistäkö? Vaiko Brysselistä? Kenties päivän Iltasanomista? Jos kuntalaiset todella arvostavat jotakin maa-alueeseen liittyvää arvoa, luontoa, kauneutta, puustoa, energiarisukkoa tai mitä tahansa jollekulle tärkeää asiaa, tuon maa-alueen hinta kyllä nousee sellaiselle tasolle, että ei ole enää mitään järkeä käyttää tuota maata muuten kuin kuntalaisten haluamalla tavalla.
Kysymys 4.1
Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.
jokseenkin samaa mieltä
Kyllä. Turvapaikan saaneita on kohdeltava samalla tavalla kuin ketä tahansa ulkomaalaista. Meillä Imatralla on jo paljon venäläisiä ja siten kokemusta siitä miten suhtautua ulkomaalaisiin. Ei. Kunta ei saa osallistua ihmiskauppaan. Valtiolla on pyrkimyksenä ostaa ja myydä turvapaikanhakijoita ja -saaneita bulkkitavarana. Sellaisin ehdoin, että yksilö sivuutetaan, että kunnan on otettava vastaan IHMISIÄ "kilotavarana". Tähän bisnekseen kunta ei saa sekaantua vaikka se tuntuisikin rahakkaalta bisnekseltä.
Kysymys 4.2
Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun.
täysin eri mieltä
Annetaan kirjastojen pikku hiljaa jäädä pois käytöstä. Nyt on murrosvaihe menossa. Uudet tietoyhteiskunnan palvelut tulevat ja korvaavat kirjastot. Olennaista on, että kirjastojen kiinteisiin rakennelmiin, esimerkiksi rakennuksiin, ei investoida enää. Annetaan kirjastojen rauhassa rapistua ja sitten kuolla pois.
Kysymys 4.3
Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava.
täysin samaa mieltä
Tätä nykyä kunnallinen asuntosijoitustoiminta tarkoittaa isojen latojen rakentamista huonoille pelloille, kauas keskustasta. Huonoa laatua kalliilla hinnalla. Projekteja, jotka alusta loppuun ovat poliittista korruptiota. Asuntosijoittajana kunnan pitää olla aktiivinen toimija. Koko ajan ostaa ja myydä. Hyvätuloinen asukas hakee lainan pankista ja ostaa kunnalta asunnon omakseen. Näin kunta saa uutta rahaa dynaamiseen asuntosijoittamiseen ja vähävaraiset uusia asuntoja.
Kysymys 4.4
Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.
täysin eri mieltä
Urheilupaikkojen rakentamisessa on varottava pitämästä yllä "kuolevia lajeja". Olisi toivottavaa saada liikuntapaikat yksityiseen omistukseen, jotta ne voisivat "lähteä lentoon", tulla kansainvälisesti merkittävien urheilutapahtumien tapahtumapaikoiksi.
Kysymys 4.5
Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä.
täysin eri mieltä
Fyysisten maa-alueiden suhteen kunnan pitää olla "dynaamisesti elävä". Tarkoitan, että kuntalaiset sijoittuvat kunnan alueelle kulloisenkin elämäntilanteensa mukaisesti. – Tarve joukkoliikenteeseen on aivan erilainen lapsiperheelle, lapsettomalle perheelle tai eläkeläiselle. Varakkaalle tai köyhälle. Kunnan on ymmärrettävä, että ihmiset siirtyvät paikasta toiseen elämän eri vaiheissa. Hakeutuvat joukkoliikenteen läheisyyteen silloin, kun siihen on tarve.
Kysymys 5.1
Ruokolahden, Rautjärven ja Imatran on aloitettava kuntaliitosneuvottelut.
täysin eri mieltä
Yhteyksiä on pidettävä, projekteja toteutettava. Mutta virallisia neuvotteluja ei aloiteta ennen kuin kuntalaiset tuntevat tarvetta suuremmalle kuntakokonaisuudelle.
Kysymys 5.2
Imatran tulee olla mukana rahoittamassa maakunnallista suurhallia mikäli sellainen päätetään rakentaa.
täysin eri mieltä
Aika on ajanut suurhallien ohi. Nyt mennään kohti hajauttamista.
Kysymys 5.3
Voimakasta investoimista Ukonniemen matkailuun pitää jatkaa.
täysin eri mieltä
Jos Ukonniemi "pysyy pystyssä" vain kunnan investoinneilla, Ukonniemi saa mennä. Ei ukonniemi siitä minnekään häviä, vaikka "tuotantorakenne" muuttuukin. Kaavoittajan pitää tarjota sellainen ympäristö yksityisille investoijille, mistä he kokevat saavansa parhaan voiton. Myös talkootoiminta huomioitava. – Elämä on muutakin kuin bisnestä, muutakin kuin työtä. Muutakin kuin kuntapolitiikkaa. Kaikki paitsi purjehdus on turhaa.
Kysymys 5.4
Vuoksen viihde- ja matkailukäyttöä on lisättävä.
täysin samaa mieltä
Mutta mistä saada käyttäjät? Miten kunta estää matkailukäytön tällä hetkellä? Valtio kyllä estää. Esimerkiksi jokiristeilyt Venäjän puolelle on estetty poliittisilla päätöksillä. – Nämä lukot pitää avata.
Kysymys 5.5
Imatran täytyy luopua kolmen keskustan tasapuolisesta kehittämisestä.
täysin samaa mieltä
Menneisyyttä ei pidä pakottaa tähän päivään. Kuolevia keskustoja ei väkipakolla pidetä kukoistuksessa. Jokaisen kaupungin keskusta matkaa aikojan saatossa paikasta toiseen. Kunnan ei pidä rakentaa tulevaisuutta. Se on kuntalaisten itsensä tehtävä. Kolmen keskustan mallissa jokaisella keskustalla on oma tarkoitus ja tehtävä. Niiden on vain annettava kehittyä omaan kukoistukseensa. Tehtäköön Vuoksenniskasta vapaa-kunta-alue!
Kysymys 6.1
Ennen ei ollut paremmin - suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.
täysin samaa mieltä
Silloin, kun kansalaisille annetaan vapaus luoda oma tulevaisuutensa, on tuo tulevaisuus aina kaunis. Jos tulevaisuus pakotetaan hallinnollisilla päätöksillä, on odotettavissa kurjuus. Kaikkein pahinta on, jos hallinnon päätökset sanellaan ulkomailta, Brysselistä. Kunnallinen ITSEHALLINTO on olemassa juuri sen takia, että saamme luoda tänne Imatralle oman pienen tulevaisuutemme. Kauniin tulevaisuuden!
Kysymys 6.2
Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.
täysin eri mieltä
Ongelmat on annettava kuntalaisten ratkaistavaksi. Sen sijaan, että alistetaan vähemmistö sellaiseen ratkaisuun, mitä se ei itse halua, on ongelma vapautettava kilpailulle. Vain tätä kautta on löydettävissä uusia ratkaisuja. – Ei saneluratkaisuille.
Kysymys 6.3
Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.
täysin samaa mieltä
Tottelevaiset lapset joutuvat aikuisena hyväksi käytettäviksi. Palkkaorjiksi tai valtion orjiksi. Lopulta kansakunta muodostuu suuresta lammaslaumasta, joka odottaa vain käskyjä. – Moraalista välittämättä.
Kysymys 6.4
Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua.
täysin samaa mieltä
Valtakilpailun tarkoituksena on lajin säilyminen. Koska elämä ja koko maailmankaikkeus on fraktaalinen, itseään toistava, tuo resurssikilpailu monistuu ihmislajin sisällä ihmisten väliseksi ja ihmisten välillä väkivaltaiseksi. Historian saatossa me ihmiset olemme ehdollistuneet tottelemaan väkivaltaa ja ehdotonta väkivaltaa ehdottomasti. Onko siis tulevaisuudelta odotettavissa mitään hyvää?
Kysymys 6.5
Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin.
täysin samaa mieltä
Tasa-arvo-ongelmat ovat tyypillinen esimerkki sellaisesta yhteiskunnan ongelmasta, jonka aiheuttaja on valtio. – Torjuakseen syrjintää valtio pakottaa omat laitoksensa syrjimään enemmistöä. Ja ongelma vain pahenee. Joka korjataan taas uusilla ...
Kysymys 6.6
Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen.
täysin eri mieltä
Saako köyhä rikastua? Tukiviidakon seurauksena valtava määrä virkamiehiä on valvomassa sitä, että köyhäksi merkitylle kansalaiselle ei vain kertyisi säästöjä. – Jos vähänkin säästät parempaa elämää varten, tulee virkamies, joka leikkaa tuon rahan pois, ihan vain omaa palkkaansa varten.
Kysymys 7.1
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pitää olla maksuton.
täysin eri mieltä
Miksi siirtää ekologisesti liikkuvat polkupyöräilijät pois polkupyörän selästä ja käyttämään bussia? Miksi siirtää se viimeinenkin lähikioski kävelymatkan päästä bussimatkan päähän? Ilmaisella joukkoliikenteellä on sellaisia pitkän aikavälin vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, joita emme ehkä oikein ymmärrä tässä ja nyt.
Kysymys 7.2
Kunnan on työllistettävä pakolaiset hinnalla millä hyvänsä.
täysin eri mieltä
Pakolaisesta ei saa tehdä hallinnon subjektia, johon "kohdennetaan toimenpiteitä". Hänelläkin on oma elämä. Elämä, jonka tarkoitus ei ehkä ole kunnan palveleminen. Unelma, jonka täyttymys ei ehkä ole tulla kunnan työntekijäksi. Ihmisarvo on säilytettävä. Myös pakolaisen. Yhteiskunnan on vain alettava toimimaan siten, että pakolainenkin löytää täältä elannon itselleen. – Valtion ja ammattiliiton määräyksistä huolimatta.
Kysymys 8.1
Kunnan pitää rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla.
täysin eri mieltä
Rakentamisen vapaudesta seuraa vastuun siirtyminen kiinteistön omistajalle. Enää ei sitten ole takuita, että ambulanssi tulee jokaiseen saareen kahden tunnin viiveellä, että R-Kioski on kulman takana, että posti kannetaan kotiin, että kotihoitaja tulee tällä viikolla... Jos kiinteistön omistaja hyväksyy nämä rajoitukset kunnan palveluihin (merkittäköön kunnan vastuurajaus esimerkiksi kiinteistörekisteriin rasitteena), niin mikä ettei. Rakentakoon mihin haluaa.
Kysymys 8.2
Kunnan tulee ruokapalveluissaan valita kotimaiset raaka-aineet aina kun niitä on saatavilla.
täysin eri mieltä
Kunnan tehtävä ei ole maatalouden tukeminen. Riittää, että lähitilalla kasvatettu luomupihvi saadaan kunnanjohtajan pöytään. Muut syökööt silakoita!
Kysymys 9.1
Kuntani väestöpohja on liian pieni lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.
täysin eri mieltä
Pienikin kunta pystyy hoitamaan suuretkin tehtävät, jos se hajauttaa tuotannon kuntalaisten tehtäväksi. Yksityistää. Ei se lääkärin toimenpide vaadi enempää tai vähempää resursseja tehtiinpä se naapurikunnan sote-keskuksessa tai oman kaupunginosan lähi-lääkärillä. Koululaisen taksimatka syrjäkylältä keskustan kouluun maksaa täsmälleen yhtä paljon kuin keskustasta syrjäkylän kouluun. Keskittäminen on poliittinen valinta. Ei taloudellinen.
Kysymys 9.2
Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on puolustaa oman äänestäjäkuntansa etuja.
täysin eri mieltä
Valtuutetun pitää toimia oikeuden, totuuden ja kauneuden edistämiseksi kunnassa. Hänen pitää pysyä niissä arvoissa, joiden takia hänet sinne alun perin valittiin. Äänestäjien mielistely ei saa kuulua valtuutetun ominaisuuksiin. "Seuraavaa valintaa" varten ei saa tehdä päätöksiä. Valtuutetun onnistuminen mitataan seuraavissa vaaleissa. Tämä on demokratiaa.
Kysymys 10.1
Minkä lautakunnan työ on mielestäsi tärkeintä omassa kunnassasi tulevalla vaalikaudella? Valitse yksi.
Kasvatus ja koulutus
Lautakuntajärjestelmä on muuttunut kumileimasimeksi. Jäsenten eteen tuodaan jopa sellaisia asioita, joissa sillä lain sallimissa puitteissa ei ole mitään vaihtoehtoja. Tällöin kyseessä on vain esittelevän virkamiehen vapauttaminen vastuusta. Päätökset joissa ei ole valinnan varaa, on jätettävä virkamiehelle virkavastuulla tehtäväksi. Jos päätös sitten oli huono syytettäköön häntä virkavirheestä. Virkavastuuta ei saa valkopestä lautakunnassa. (Ja vieläpä etukäteen!)
Kysymys 10.2
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntalaisille onnistuu paremmin maakuntahallinnolta kuin kunnaltani itsenäisesti.
täysin eri mieltä
Luotan oman kuntani kykyyn tehdä järkeviä päätöksiä.