Viola Heistonen

Lyhyt Esittely

• Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri,
• Lempaalan kunta,
• Oinaalan kylä.
• Piiritetystä Leningradista toisen maailman sodan aikana evakkoon Uralille.
• Sodan päättyessä siirtolaisena Virossa, Pihkovan aluella.
• Opiskelin Arkangelin Pedagogisessa korkeakoulussa, josta valmistuessani vuonna 1959 sain
• korkeakoulunopettajan pätevyyden ja
• arvon
• aineinani ihmisen anatomia ja fysiologia ja
• liikunnan kasvatus.

Työurani Alkoi

• merimiesten kaupungissa Severodvinskissa.

Ja Jatkui

• Valkovenäjän pääkaupungin
• Minskin yliopistossa.
• Leningradin alueella Hatsinan kaupungissa työskentelin
• opettajana ja
• liikunnan osaston johtajana pedagogisessa ammattikoulussa ja myös
• luistelukoulun varajohtajana ja
• valmentajana.
• Olin oppaana Leningradin Intouristissa.

Muutin Suomeen Vuonna 1990.

• Asuin 18 vuotta Vantaalla.
• Muuton Imatralle vuonna 2008.
• Suomessa koulutusta vastaava työtä en saanut.
• Olin siivoojana,
• omaishoitajana ja
• vapaaehtoistyöntekijä seurakunnassa.
• Vuonna 2007 KD:n eduskuntavaaliehdokkaana Uudeltamaalta. -
• Vuonna 2008 kunnalisvaaleissa Imatralla pääsin varavaltuutetuksi, PS. -
• Vuonna 2011 eduskuntavaaleissa STP:n ehdokkaana Kymenlaakson vaalipiirissä. -
• Vuonna 2012 kunnalisvaaleissa Imatralla oma valitsijayhdistys, 57 ääntä. -
• Vuonna 2015 eduskuntavaaleissa STP:n ehdokkaana Kaakkos-Suomessa.
• Vaaliteemani olivat vammaisten, vanhusten ja maahanmuuttajien perus-ja ihmisoikeudet.
• Venäjänkielisenä maahanmuuttajana Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liiton(SVYL:n / FARO:n) hallituksen jäsen 2008
• Vuosi 2011. Imatran Venäläisen kerhon "Vmeste" ("Yhdessä") puheenjohtaja 2008 – 2013.
• Imatran Suomi-Venäjä-Seura:n paikallisosaston hallituksen jäsen 2009 – 2011.
• Inkeri klubin ry/Клуб Ингрия puheenjohtaja 2014 –

Kotisivut

• http://www.radioviola.net/

FaceBook:

• https://www.facebook.com/viola.heistonen

Blogikirjoitukset:

• http://www.radioviola.net/blogi/

Violan Kuntaohjelma

Violan linjauksia kuntatoimintaan.

Vammaiset

Imatran vammaisohjelma

Vanhukset

Imatran vanhusohjelma

Eutanasia

Vaikka kuinka huonossa kunnossa ihminen on, hänellä on aina toivo ja usko elämään. Ilman toivoa ei ole elämää.

Ilman uskoa ei ole elämää.

Kuoleman kärsimykset ovat ihmisen valmistautumisprosessi kuolemaa tai elämää varten. Siinä hän käy läpi syntiensä seuraukset. Ihminen voi vielä muuttua, kasvaa ja pelastua vaikka olisikin kykenemättömässä tilassa.

Spartassa huonokuntoiset lapset heitettiin rotkoon. Hyväkuntoisen isä sai palstan maata viljelläkseen. Lapsilisä.

Hengen voi ottaa pois vain se, joka sen antoi.

Hippokrateen Vala.

Ohittaako valtiolle annettu vala Hippokrateelle tehdyn? Hallinnollisia määräyksiä on noudatettava viran ja lääkärinoikeuksien menettämisen uhalla.

Yhtäällä annetaan ymmärtää, että lääkärin työ perustuu ihmisarvon kunnioittamiseen. Ja toisaalla tehdään lääkäri-instituutiosta poliittisten päätösten toimeenpanija. Reilua korvausta vastaan tietenkin.

Kuinka paljon lääkärin työajasta tuhraantuukaan erilaisten todistusten kirjoittamiseen. Enimmäkseen viranomaiselta toiselle; eläkeyhtiöille; työnantajille ja niin edelleen.

Sellaiseen touhuamiseen, joka ei paranna kenenkään sairautta tai edistä terveyttä.

Lääkärin työn priorisointi

1. Sairauden parantaminen.
2. Terveyden vaaliminen.
3. Uuden opettaminen ja koulutus.
4. Todistusten kirjoittaminen sellaisten ohjesääntöjen nojalla, jotka eivät johdu potilaasta. Näistä on perittävä täysi maksu aiheuttajalta eli lopulliselta tilaajalta.
5. Viranomaisten keskinäinen kirjeenvaihto.

Tarvitaanko Laki?

Miksi kirjoittaa laki eutanasiasta. Jo nyt eutanasia on vakiintunut käytäntö monissa laitoksissa.

Kun lakiin ei ole kirjoitettu mitään eutanasiasta, joutuu päätöksen joka kerta erikseen tekemään ihminen.

Ihmisen päätökseen, siis inhimilliseen päätökseen sisältyy aina moraalinen ulottuvuus. Laki taas jo lähtökohtaisesti ei tunne moraalia.

Laki käytännössä vain tuo syytesuojan niille rikollisille murhille, jotka tullaan tekemään tuon lain nojalla.

Hallinnollisilla määräyksillä loppupelissä lääkärit pakotetaan murhaamaan virkakoneiston valitsemat yksilöt. – Virka vaatii...

Eutanasia – Vapaus Vaiko Oikeus

Onko eutanasiassa kyse vapaudesta vaiko oikeudesta? Entä itsemurhassa?

Kaikille oikeus hyvään saattohoitoon!

Sote Uudistus

On ymmärrettävä, että kunnallinen, siis kunnan vastuulla oleva, terveydenhuolto on luonteeltaan pakkohoitoa.

• Pakkohoitoa järjestettäessä painopiste on väestön työkyvyssä.
• Saavutuksia mitataan sen mukaan kuinka työkykyisiä hallintoalamaiset ovat.

Työkyvystä huolehtiminen kuuluu orjan omistajalle. Ja on hyvä, että omistaja näin pitää huolen orjistaan. Saadaanhan näin paras kansantalouden tuotanto aikaiseksi. Neljävuotissuunnitelmat ylitetään toinen toisensa jälkeen.

• Järjestelmä pysyy pystyssä vain niin kauan kuin väestön enemmistö haluaa antaa vastuun elämästään ja terveydestään jonkun suuremman huolehtijan haltuun. Esimerkiksi kunnan.

• Vapauden vaihtoehtona on totteleminen. Ehdoton totteleminen.

Niin kauan kuin kansa saadaan uskomaan demokratiaan, ei monikaan kyseenalaista omaa asemaansa valtion ja kunnan renkinä.

Rakenteellinen Sote-Ongelma

Yksi keskushallinnon väestön terveyteen kohdistamista sortotoimista on yksilön vapauttaminen vastuusta. Vastuusta omasta elämästään ja terveydestään.

Toinen ongelma, käytännön tasolla suurempi, on ammattiliittojen puuttuminen Soten rakenteiden muuttamiseen.

• Elämme illuusiossa, että pahakin ihminen voidaan muuttaa hyväksi maksamalla hänelle rahaa. Jos hän ei muuttunut hyväksi, kyse on vain siitä, että emme maksaneet riittävästi.

Nykyisen terveydenhoitojärjestelmän peruspilari on sen varmistaminen, että kenenkään ei tarvitse auttaa kanssaihmistään, siis lähimmäistään, ilmaiseksi. Kaikesta auttamisesta maksetaan ammattiliiton pyynnön mukainen taksa. Tämä ei ota huomioon, että terveydenhuolto on perimmältään hyvän tekemistä. Lähimmäisen auttamista.

Järjestelmän tehtävä on varmistaa, että kukaan ei auta toinen toistaan ilmaiseksi.

Kun lähimmäisen auttaminen tehdään maksulliseksi, johtaa se ahneiden ihmisten kerääntymiseen terveydenhoidon palvelukseen. Ahneudella ei ole rajaa. Ala kaupallistuu. Ja tässä en tarkoita yksityistä sektoria vaan nimen omaan kunnallista. – Kukaan ei tee mitään ilmaiseksi.

Arvaapa kuinka moni hoitohenkilö on valmis hylkäämään vanhukset, vammaiset ja sairaat, jos ammattiliitosta tulee käsky.

Ja kuinka moni on hylkää ammattiliiton?

Rakenteet Hajautettava

Ratkaisu ahneudesta aiheutuviin huimiin ja aina nouseviin kustannuksiin ei ole valtakunnallinen keskittäminen, vaan rakenteiden hajauttaminen. Sanoisinpa jopa hajottaminen.

Vaihtoehtoja on olemassa, jos ne vain halutaan nähdä.

Miltä kuulostaisi vaikkapa filantrooppisesti rahoitettu terveysasema.

Koulukampus

Pitääkö koulukampus rakentaa rannalle? Parhaalle tontille! Mikä lopultakin on koulun tarkoitus? Onko se nuorison viihdyttäminen? Käydäänkö koulujen välinen kilpailu siinä kuinka hyvin oppilaat viihtyvät kussakin koulussa?

Onko koulun tehtävä nuorison viihdyttäminen? Mikä on Pässiniemen rantapalstan vaihtoehtoinen käyttö?

• Imatran parhaiden rantapalstojen käyttötarkoitus ei välttämättä ole toimia kunnallisten toimintojen fyysisenä alustana!

• Rantatonttien paras käyttötarkoitus ei välttämättä mitenkään ole kuntalaisten, valtuuston jäsenistä puhumattakaan, tiedossa. Vasta tulevaisuus kertoo sen.

Rantatontin vaihtoehtoinen käyttö.

Rakentaminen

Fyysisen ympäristön muuttaminen.

Rakennusten Elinkaari

On ymmärrettävä, että rakennuksilla ja niihin liittyvillä kunnallisilla toiminnoilla on luonnollinen elinkaari. Trendi. Tällaiseen yhteiskunnassa tapahtuvaan muutokseen ei kunta voi vaikuttaa.

• Kun esimerkiksi uimahallin kävijämäärät alkavat laskea, ei pidä väen väkisin alkaa rahtaamaan sinne käyttäjiä ja jopa maksaa heille uimahallin käyttämisestä, vaan
• toimintoon sijoitettua pääomaa pitää hallitusti vähentää. Samoin
• ylläpitoon käytettäviä resursseja pitää vähentää.

Koskaan ei tule olemaan pulaa vaihtoehtoisista kohteista mihin sen rahan saa hukattua. Enkä tällä tarkoita rakennusliikkeiltä saatavia puolueavustuksia tai avustusten kierrättämistä esimerkiksi toimitilojen vuokraamisen kautta.

Turvapaikan Hakijat

Pitäisikö turvapaikan hakijoita majoittaa Imatralle ja miten paljon?

Onko kestävän kehityksen mukaista ottaa imatralaisiksi ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan täällä halua olla?

Imatrasta tehtäisiin välietappi. Täältä sitten lähetetään hänet lopulliseen määränpäähän. – Otetaan maksuksi rahat, se mitä vain suinkin saadaan ja sitten lähetetään Helsinkiin.

Onko kestävän kehityksen mukaista ottaa imatralaisiksi ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan täällä halua olla? Ottaa ihmisiä vain siksi, että heistä maksetaan hyvin?

Orjakauppaako?

Leipäjono

Leipäjono nyt on tämän vaalin muodikas iskulause. Näin pelkällä puheella saa päät kääntymään.

On nähtävä, että kunnalla on käsissään helpot keinot lopettaa leipäjonot.

• Aletaan vaikkapa vaatimaan kaikkien säännösten pilkun tarkkaa noudattamista.
• Poliisit perään, jos mihin nähdään leipäjonon muodostuvan.

Leipäjono on sosiaaliturvan rakenteellista hajauttamista.

Sen sijaan, että estämme yhteiskunnallista auttamista, kollektiivista sosiaaliturvaa, meidän on hajautettava sitä entisestään!

Julkinen Liikenne

Julkisen liikenteen vuorot ja liikennöinnin logistiikan pitää määräytyä käyttäjien tarpeen mukaan. Siksi

• sääntely on lopetettava ja
• liikenteen tukeminen pitää maksaa käyttäjille.

Ei tukea bussifirmoille vaan käyttäjille.

• Tämä tarkoittaa sitä, että tuen saannin ehtona ei saa olla tietyn vuoron, tietyn liikennemuodon tai tietyn liikennöitsijän käyttäminen. Ei myöskään tietyn työnantajan palveluksessa oleminen.

Liikenneasemat

Liikenneasema / solmupiste ajattelu on laskeva trendi. Informaatioyhteiskunnan aikakaudella keskitetyt solmupisteet jäävät pois käytöstä. Tilälle tulee hajautettu, Uber-tyylinen järjestelmä.

Liikenne on jo luonnostaan liikkuvaa. Ei staattista. Paikallaan pysyvää.

Rautatieliikenne

Rautatieaseman ja aseman seudun alueelle on valmistettava myös "kuolevan alueen skenaario". Jos väen väkisin yritetään nostaa aluetta, jonka luonnollinen kehityssuunta on alaspäin, on se hukkaan heitettyjä resursseja.

Junaliikenteen nouseva trendi voisi hyvinkin olla Viipurin radan varrella.

Bussiyhteys Svetogorskiin

Imatra-Svetogorsk tarvitsee yhden heiluri-bussilinjan kaupungin ääripäiden välille: Huhtasenkylä - Svetogorsk.

Tämä säännöllinen yhteys tarjoaa tavalliselle kansalaiselle, olipa hänellä auto tai ei, kätevän siirtymisreitin kaupunginosien välille.

Myös autoilevan ostosmatkailijan, olipa hän suomalainen tai venäläinen, kannattaa siirtyä tähän nopeaan kulkuyhteyteen. – Jättipä sitten autonsa kotiin tai rajalle.

Puolet vuoroista voisi ajaa Svetogorskilainen yritys.

Junat

Henkilöjunayhteys Viipuriin on aloitettava. Vasta kokeileminen antaa tietoa siitä, onko toiminta kannattavaa!

Venäjä

Venäjän läheisyys tarjoa imatralaisille mahdollisuuden vaurastumiseen. Yhteys Svetogorskiin ja sieltä edelleen Viipuriin ja Pietariin on olennainen kehityksen kasvusuunta Imatra - Svetogorsk - Enso -alueella.

Yhteistoiminta Venäjän puolella asuvien Enson kuntalaisten kesken on pelkästään poliittisilla päätöksillä keinotekoisesti estetty.

• Näin ollen on myös poliittisesti päätettävä näiden esteiden poistamisesta.

Svetogorsk

Ihmisten liikkumista valtakunnan rajan yli on helpotettava. Vasta sitten kun ihmiset voivat liikkua, mahdollistuu osaamisen, työvoiman ja pääomien liikkuminen tässä Suomen koilliskolkassa.

Liikkumisen helpottaminen lisää vaurautta rajan molemmin puolin.

Talous

Lähitulevaisuudessa näemme Euroopassa kokonaisten valtioiden romahtamisia. Meidän ei pidä romahduttaa kunnallista toimintaa vain siksi, että kaikki muut kunnat tekevät niin.

Tärkeää on nähdä ero kunnan (tai valtion) ja yhteiskunnan välillä.

• Kunta ei ole yhteiskunta.
• Valtio ei ole yhteiskunta.

Yhteiskunnan pitää säilyä vaikka poliittiset rakenteet romahtavat. Vaikka kunta kaatuu konkurssiin ja menettää kaikki työntekijänsä, on toimintojen jatkuttava.

• Elämä jatkuu.
• Yhteiskunta selviää.

Kaupungin talous on suunniteltava sille pohjalle, että elämä Imatralla jatkuu myös euron ja Euroopan romahtamisen jälkeen.

Se tapahtuu siten, että kaikille kunnallisille toiminnoille on olemassa varajärjestelmä.

Kunnallisten palvelujen tuotantoa on hajautettava. Hajautus ei tarkoita pelkästään

• yksityistämistä vaan myös
• rakenteellista hajauttamista.

Tuotantoa on harjoitettava myös filosofialtaan ja rakenteeltaan eri tyyppisten toimijoiden kesken. Tulevaisuus on tuntematon. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta tietää, mikä rakenne on tulevaisuudessa toimiva malli.

Miltä kuulostaisi esimerkiksi filantrooppisesti rahoitettu terveysasema? – Ja tämä on vasta alkua uudelle huomiselle!

======= ======= ======= ======= ======= =======

Palkanmaksu On Voitonjakoa

Voitto on jaettavissa yhteisen hyvän tuotantoon Palkka vain yksityisen

Kunnan tuote ei ole työpaikka

Soten tuote ei ole työpaikka

Miksi keskussairaalaan on rakennettu salainen sviitti hoitohuoneeksi käytetäänkö sitä johonkin muuhun tarkoitukseen

eikö erityismajoituspalvelua majoitushoitoa vaativat sairaudet henkilöt voitaisi hoitaa muualla yksityisellä

======= ======= ======= ======= ======= =======

Lehmäntappopolitiikka

Kun enemmistö huomaa, että se voi äänestää itselleen rahaa vähemmistöltä, on demokratian syöksykierre alkanut.

Olemme nyt tässä tilanteessa. Syöksykierre vain syventää itse itseään. Tilanne eskaloituu. Romahdus kiihtyy.

Elämme kuin viimeistä päivää:

Eläkäämme Herroiksi!

• Tappakaamme lehmä ja syökäämme liha.
• Näin vauraassa talossa ei maidolla kurkkua huuhdella.
• Kulutus luo kysyntää.

Jos olemme väärässä, So What! Meidän jälkeemme ...