Omat kokemukset pakottivat

"tritål 101(hi
p3kÖttivit
Viola Heistonen
ajaa parannuksia
vammaisten ja
heidän omaistensa
asemaan.
Viisumivapaudelle
jyrkkä ei.
ANU PAKARINEN
EDUSKUNTAVAALEISSA
Suomen Työväenpuolueen
ehdokkaana oleva Viola
Heistonen, 75, vaatii pikaisia
parannuksia vammaisten
ja heidän omaistensa asemaan.
YK:n vammaisten oikeuksia
koskeva sopimus on saatettava
välittömästi voimaan
ja vammaislait yhdistettävä.
Yksityiset palvelukodit ja
- yritykset on otettava tiukkaan
valvontaan ja vanha
pakkokeinopykälä kumottava.
Lisäksi Suomeen tarvitaan
Ruotsia vastaavat lait sosiaali-
ja terveydenhuollon
työntekijöiden ilmoitusvelvollisuudesta.
- Hoitajat on velvoitettava
ilmoittamaan vammaisten
ja vanhusten hoidossa havaitsemistaan
puutteista ja
väärinkäytöksistä. Työkaveria
ei saa suojella.
Heistonen omistaa vaalikampanj
ansa kehitysvammaiselle,
autistiselle tyttärenpojalleen,
jonka tapaamisoikeudesta
on taistellut
Edellisestä tapaamisesta
on jo yli vuosi. Heistonen ei
tiedä, onko mies edes elossa:
isoäiti on suljettu täysin ulkopuolelle.
- En jaksaisi ilman tukijoukkoja.
Olegin tapaus on
nostanut pienen kansanliikkeen.
En ole näiden kokemusten
kanssa yksin, meitä
on satoja.
- Vammaisten eristäminen
ja vieraannuttaminen omaisistaan
on kriminalisoitava,
hän vaatii.
Viime kunnallisvaaleissa
Viola Heistonen oli perussuomalaisten
ehdokkaana ja
keräsi noin 80 ääntä.
Koska tällä kertaa perussuomalaisilla
oli jo ehdokasruuhkaa
Imatralla, puolue
vaihtui Suomen Työväenpuolueeksi.
- Ohjelmassa on paljon yhteistä
perussuomalaisten
kanssa.
- Kommunismin kanssa
sillä ei ole mitään tekemistä,
oikoo ehdokas yleistä harhaluuloa.
En jaksaisi
ilman
tukijoukkoja.
Viola Heistonen
Vammaisten lisäksi Heistonen
ajaa vanhusten ja köyhien
asiaa. 700 000 köyhän
ja heidän lastensa elintasoa
on pikaisesti parannettava.
Viisumivapaudelle hän sanoo
toistaiseksi jyrkän ein.
- Tässä ja nyt toteutettuna

vallisuuden.
- Moskovassa ja Pietarissa
on paljon etelästä tulleita
maahanmuuttajia. Pahimmillaan
Suomesta tulisi läpikulkutie
Eurooppaan.
Helstonen on inkerinsuomalainen
paluumuuttaja.
Toiveet olivat korkealla, kun
hän tuli Suomeen 1990-1uvulla,
mutta hän sai huomapuolinen.
Venäjällä inkeriläisiä
sorrettiin, ja Suomessa
kohdeltiin ryssänä.
- Olen ylpeä inkerinsuomalaisista
sukujuuristani.
Kotona puhuttiin suomea, ja
halusin olla suomalainen.
Pääsin kovalla työllä mukaan
suomalaiseen yhteiskuntaan,
mutta se ei ollut
ihan sitä mitä olin luullut.
Heistonen "otti korjaavia
askelia" ja meni mukaan venäj
änkieliseen yhteisöön.
Hän vaikuttaa nyt useassa
yhdistyksessä, jotka pyrkivät
rakentamaan yhteisymmärrystä
ja yhteisöllisyyttä
kantaväestön ja venäjänkielisten
välille.
- Suomessa on 52000 venäj
ää puhuvaa, joista 30 000
on inkeriläisiä paluumuuttajia.
Venäjänkieliseen maailmaan
kiinnitetään silti
enemmän huomiota kuin inkeriläisiin,
vaikka mentaliteetissa
on iso ero, hän ih-

2012-06-17-19-06-13-01.CV01.pdf


Comments