JÄRJESTÖT‎ > ‎

Pietaripäivät Imatralla: Arvoisat Rouvat ja Herrat

Arvoisat Rouvat ja Herrat, arvoisat Kuulijat!

Ensiksi haluaisin esittäytyä :

Olen inkerinsuomalainen paluumuuttaja Viola Heistonen, muutin Suomeen v.1990 kehitysvammaisen tyttärenpoikani kanssa.

Koulutukseltani olen yliopiston opettaja. Olen Imatran venäläisen klubin yhdistyksen "Vmeste" puheenjohtaja.Suomen kansalainen.

Olen täänä hetkellä Sisäasiainministeriön projektin työryhmässä, jonka tavoittena on parantaa kaikkien Suomessa asuvien maahanmuuttajien turvallisuutta.

Minulla on suuri kunnia käyttää puheenvuoro tässä seminaarissa.

Venäjänkieliset maahanmuuttajat Suomessa

Suomessa asuu nykyän noin 50 000 venäjänkielistä maahanmuuttajaa, se on toiseksi suurin ja nopeimmin kasvava vähemmistö ruotsinkielisten jälkeen ( yli 280 000). Imatralla asuu n.600. venäjänkielistä asukasta.Venälänkielisten kielellinen, kulttuurinen ja ammattillinen osaaminen on merkittävä voimavara Suomelle..

Vähemmistöihin kuuluvien oikeus oman kielensä ylläpitämiseen ja käyttämiseen lukeutuu ihmisoikeuksiin.Kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa, Eurooppalaisissa ihmisoikeus asiakirjoissa, Suomen perustuslaissa ja myös Maahanmuuttajien kotouttamislaissa turvataan kielellisiä oikeuksia.Äidinkieli on ihmisen koti ja identiteetin kasvupohja.

Suomessa venäjänkieli on pitkälle käyttämättömänä kielellisenä ressursina.

Säil ttää oma kieli 'a kultturi 'a o ta suomen kieli 'a so seutua suomalaiseen kulttuuriin ei ole helppo tehtävä maahanmuuttajalle..

Integraation onnistuminen riippuu paljolti maahanmuutajan haluukkudesta kielen oppimiseen ja yhteisölliseen osallistumiseen, ja vaatii myös vastaanottavalta yhteiskunnalta ymmärrystä maahanmuuttajan henkilökohtaista ja historiallista taustaa kohtaan.

Vähemmistövaltuutettu totea selvityksessä " "Venäjänkielisenä Suomessa 2008", että siteeraan : ".Suomessa...venäjänkielisiin kohdistuu erityisiä ennakkoluuloja ja asenteita". .

Suomella on kaksikielisenä maana (suomi ja ruotsi) paljon kokemusta kaksikielisyyden tukemisesta. Tätä kokemusta tulisi hyödyntää myös venäjänkielisten lasten varhaiskasvatuksessa.

Toisen polven kaksikielistä sukupolvea meidän vanhempien ja isovanhempien tulee kasvattaa niin, että heistä kasvaisi hyviä hyviä kansalaisia Suomelle ja, että he olisivat myös ylpeitä Venäjäläisistä sukujuurultaan, venäjänkilestä ja venäläisestä kulttuurista.Tätä suomalaisen yhteiskunnan tulee tukea. Suurissa kaupungeissa on jo kaksikielisiä päiväkoteja. Jo olemassa olevissa päiväkodeissa tulee järjestää kaksikielisiä ryhmiä, ainakin sellaisilla paikkakunnilla, joissa asuu paljon venäjänkielisiä.

Venäkjänkielistä perhe-kahvilaa ja äiti-lapsipiiriä varmaan kaivattaisiin Imatralla nuorten perheiden tukemiseen

Suomessa v.2007

oli Tilastokeskuksen mukaan oli yli 1 1 000 venäjänkielistä nuorta, heistä murrosikäisiä. noin 6 000. Murrosikä on muutenkin haastava, mutta vielä toiseen maahan muutettaessa. Ei ole vielä ystäviä, ei osaa puhua maan kieltä ja arastelee puhua julkisuudessa venäjää.!?Joskus nämä nuoret haluavat mahdollisimman nopeasti unohtaa kaiken, mikä liittyy oman kotimaahan, kulttuuriin, identiteettiin ja sulautua uuden maan yhteiskuntaan.

Nuorisotiloissa tulee olla myös venäjänkielistä toimintaa.

Täällä rajaseudulla Imatralla ja Lappeenrannassa , missä kontaktit venäläisiin ovat jatkuvasti kasvussa , venäjän kielen hallinta pitäisi kiinnostaa vilkastuneen rajaliikenteen ja työmahdollisuksien vuoksi.

Vähemmistovaltuutetun raportin mukaan venäjän kielen tilanne koulussa koettiin heikoksi. Peruskoulussa opiskellaan venäjää vain vähän, eikä nykyisiä tuntimääriä ylensä koettu riittäväksi.

Maahanmmuttajien äidinkielen opetus olisi perusopetusta täytentävää opetusta.

Selvitysmies professori Arto Mustajoki, katsoo, että yhtenä Venäjä-yhteistyötä rajoittavana tekijänä on Venäjän kielen osaajien vähäinen määrä. Mustajoki ehdottaa, että pakollisen ruotsin kielen opinnoista voitaisin siirtyä valinnaisen naapurin kielen opiskeluun. Mustajoen ehdotus olisikin kannatettava täällä rajaseudulla..

Suomen kielenopetuksen saatavuus venäjänkieleisillä maahanmuuttajilla. " Venäjänkieliset Suomessa 2008!" raportin mukaan erityisesti aikuisten suomen kielen opetuksessa nähtiin ongelmia. Jonotus ajat ovat pitkiä ja kurssit voivat olla vaihteleviä. Lisäksi toivottiin erityisryhmien kuten vammaisten ja iäkkäiden huomioimista. Hekin haluavat oppia suomea, mutta tarvitsevat mukautusta opetukseen.Vähemmistövaltuutettu suosittaakin suomen kielen opetuksen tarjonnan kokonaisvaltaista tarkastelua. On valmistunut E-K kessäyliopiston loppuraporti" Aikuiset maahanmuuttajat ja kielikoulutus yhteistyö Etelä-Karjalassa 2008"Se kertoo, että kielikoulutukseen kiinnitetään paljon huomiota.

Venäjänkieliset mahanmuuttajat työelämässä.

Monet Suomeen muuttaneet venäjänkieliset ovat korkeasti koulutettuja, mutta silti moni on jäännyt työttömäksi. Tässä mieleessä maahanmuutto on "aivovuotoa" Venäjältä Suomeen , mutta myös "aivotuhlausta"venäjänkielisten jäädessää työmarkkinoiden marginaaliin

Erityistä huomiota haluaisin kiinnittää Suomessa asuvien venäjänkielisten perheiden yhteistyövaikeuksiin Suomalaisen sosiaali ja terveydenhuollon kanssa.

Asiakkaan oikeus käyttää äidinkieltään

venäjää, oikeus saada tarvittaessa tulkkipalveluja ja kulttuuristen erojen tuntemuksen tulee olla venäjänkielisten asiakkaitten kohtaamisessa sosiaalija tereveydenhyllon peruslähtökohti Vakavien yhteentörmäyksien, ristiriitojen ja väärinkäsitysten välttämiseksi viranomaisten pitäisi mielestäni, ottaa huomioon, se, että venäjänkielisten asiakkaitten tapa - ja toimintakulttuuri virkamiesten kanssa asioitaessa poikkeaa huomattavasti suomalaisesta nöyrästä ja anelevasta asioimistavasta.yhteistötavasta. Venäläisessä kulttuurissa perhesiteet ovat hyvin tiivit, isovanhemmat ovat tärkeitä ja arvostettuja perheenjäseniä, jotka osallistuvat paljon lapsiperheiden tukemiseen.

Lasten huostaanotoissa huoltajuus- ja edunvalvonta-erimielisyksissä, ja vanhusten ja vammaisten palveluissa tulee aina ensisijaisesti etsiä ratkaisut sukulaisten ja venäjänkielisten yhteisön piiriistä.

Asiakkaan erottaminen venäjänkielisen suvun ja kulttuurin yhteydestä ( josta lukuisia on esimerkkejä) on julmaa ja ihmisoikeuksia loukkavaa. Ratkaisujen tulee perustua aina ei vain Suomen lakeihin vaan myös oikeudenmukaisuuteen ja inhimillisyyteen.

Päätöksissä tulee aina kuulla omaisia rakentavassa ja yhdenvertaisessa ilmapiirissä, jottei syntyisi mielivallan sanelun ja koston vaikutelmaa. Päätöksissä tulee aina olla ohjaus valitusteihin.

Yhteistyössä auttaisi erityinen venäjänkielinen maahanmuuttajaneuvonta piste "Matilda", jonka toiminta on valitettavasti hiljattain lopetettu Imatralla.Imatralla on maahanmuuttaja-koordinatori.

Ikääntyneille venäjänkielisille olisi hyvä olla tapaamispaikat päivätoimintaa varten, ja venäjänkielinen palvelukoti.Suvun yhteys venäjänkielisille vanhuksille on tärkeää, koska heidän aikuiselämän työhistoriansa ja identiteettinsa on jäänyt Venäjälle; vain suvun piirissä heidän merkityksellisyytensä todentuu.

Vähemmistövaltuutetun selvityksen mukaan,

myös venäjänkielisiin naisiin kohdistuva perheväkivalta on suhteellisen yleistä, eivätkä uhrit välttämättä tunne oikeuksiaan näissä tilanteissa. Se on ihmisoikeus loukkaus.

Venäjänkielisten maahanmuuttajien aktiivisuus yhteiskunnassa on vähäistä. Monet eivät ole oikeudestaan tietoisia ja passiivisestti suhtautuvat politiikkaan, joten heidän mielipiteensä jää kuulematta. Itse yritin olla aktiivinen kaikkina näinä vuosina, mutta huomasinkin, ettei suomalainen yhteiskunta tykkää venäjänkielisen aktiivisuudesta ja vielä vähemmän ottaa vastaan kritikkiä epäkohdista.

Venäjänkielisten vähemmistön status parantaisi huomattavasti venäjänkielisten asemaa ja oikeuksia Suomessa.

Venäjänkielen media:
* Suomessa ilmestyviä venäjänkielisiä julkaisuja edustavat :
* "Spektr" ja * "Severnyi torgovyi putj"-sanomalehtien. "Mozaika","LiteraruS"- ja
* "Focus"-aikakauslehtien, "Inyje berega" kirjallisuusjulkaisun sekä "Radio"Sputnik" -aseman ja YLE:n venäjänkielisten radio-ohjelmien toimittajat. * Suomen erikaungeissa ilmestyy myös paikallisia venäjänkielisiä julkaisuja.

Imatran kaupungin nettisivut

ovat myös venäjänkielellä ja se auttaa niitä kuka käyttää tietokoneetta.Kirjastoissa on venäjänkielinen kirjaimisto tietokoneissa ja ohjeet kirjaston käyttöön. Tietokoneen opastusta tulee lisätä.

Meillä Imatralla on käynnistynyt hyvä yhteistyö Suomi-Ve~euran paikallisosaston ja venäläisten yhdistys klubi "Vmeste" kanssa. Kerran kuussa pidetään kielikylpyja, jossa yritetään hioa molempia kieliä halukkaitten kanssa. 9 päivä toukokuuta tunnetaan Venäjällä Isänmaalisen sodan Voitonpäivänä. Kävimme silloin yhdessä Ruokolahdella Syyspohjan venäläisten vankileirin mustomerkillä, laitoimme sen kesäkuntoon.

Maahanmuuttajat.

" Tilanteissa, jolloin yhtäkkiä siteet läheisiin, sukulaisiin ja ystäviin katkeavat, kun tutut yhteydet katoavat, kun et saa enää käyttää äidinkieltä, jonka avulla kommunikoit ympäristäsi kanssa, kun arvojärjestelmä joka sinulle oli muotoutunut ja johon kuuluit, katoaa, kun lopulta kaikki sinulle

tuttu ja arvokas katoaa, kohtaat kuoleman-siirtolaisuuden" Andrei Satsevskij ukrainalainen taiteilija (asuu Suomessa.)

Kiitos!

Lähteet:

  • Selvitys vähemmistövaltuutetulle

  • "VENÄJÄNKIELISENÄ SUOMESSA 2008" ja myös siinä mainitut lähteet.


Comments